”Game over”
Hatkaaminen oli kuin peli. Olen kuitenkin kiitollinen siitä, että kiinni jääminen oli aina mulle game over....
Hatkan aikana
Tällä sivulla: Miten voi toimia turvallisemmin hatkan aikana – Mistä saa apua turvallisesti hatkojen aikana – Mitä muut tekevät hatkojen aikana – Lastensuojelulaitokseen palaaminen
Nuoret voivat päätyä hatkaamaan lukuisista eri syistä, ja hatkassa oleminen saattaa tuntua ainoalta mahdollisuudelta elää omannäköistä elämää. Hatkaaminen on kuitenkin aina riskialtista, oli kyse lyhyestä tai pidemmästä hatkasta.
Miten toimia turvallisemmin hatkan aikana?
Hatkaamiseen liittyviä vaaroja on mahdollista vähentää, mutta niitä ei voi koskaan kokonaan poistaa. Jos olet hatkassa, on tärkeää tehdä kaikkensa oman turvallisuutensa eteen. Jokaisella nuorella on oikeuksia ja jokainen nuori on arvokas. Tässä on joitakin keinoja, jotka voivat auttaa sinua toimimaan turvallisemmin hatkan aikana.
Varmista, että sinulla on mukana kaikki välttämättömät asiat, kuten lämpimät vaatteet, ruokaa ja juomaa. Älä unohda puhelinta ja laturia, jotta voit olla yhteydessä auttaviin tahoihin tai läheisiin. Jos käytät lääkkeitä, ota nekin mukaan, jotta sinulle ei tule terveysongelmia.
Jos voit, kerro hatkassa olemisesta jollekin luotettavalle henkilölle. Hän voi olla ystävä, sukulainen tai vaikkapa koulun opettaja tai sosiaalityöntekijä. Luotettava henkilö voi tarjota apua, neuvoja tai vaihtoehtoisen ratkaisun hatkaamiselle.
Vältä tuntemattomien autoihin menemistä. Älä koskaan hyppää tuntemattoman ihmisen autoon tai seuraa heitä paikkaan, jota et tunne. Tämä on erittäin riskialtista ja voi johtaa vaarallisiin tilanteisiin.
Ole tietoinen ympäristöstäsi. Pysy valppaana ja tietoisena ympäristöstäsi. Vältä alueita, joilla on vähän ihmisiä tai jotka koet vaarallisiksi. Jos mahdollista, pysy valaistuilla alueilla ja paikoissa, joissa on muita ihmisiä.
Muista tärkeät puhelinnumerot ja osoitteet. Kirjoita ylös tai opettele ulkoa ainakin yksi tai kaksi tärkeää puhelinnumeroa ja osoitetta. Jos puhelimesi akku loppuu tai se katoaa, voit silti soittaa jollekin luotettavalle ihmisille turvalliselta tuntuvasta paikasta, kuten kaupasta tai huoltoasemalta.
Käytä julkisia paikkoja turvapaikkoina. Jos tunnet olosi uhatuksi tai pelkäät jotakin, hakeudu julkisiin, hyvin valaistuihin paikkoihin. Esimerkiksi kaupat, huoltoasemat ja sairaalat ovat usein avoinna ympäri vuorokauden ja niissä on ihmisiä, jotka voivat auttaa.
Älä luota kaikkiin. Vaikka joku vaikuttaisi ystävälliseltä ja avuliaalta, ole silti varuillasi. Jotkut ihmiset saattavat yrittää käyttää tilannettasi hyväkseen eri tavoin, esimerkiksi taloudellisesti tai seksuaalisesti.
Ole yhteydessä tukipalveluihin. On olemassa monia tukipalveluita, jotka on suunnattu erityisesti nuorille. Ota niistä selvää etukäteen ja ole yhteydessä tarvittaessa. Ne voivat tarjota turvallisen yösijan, ruokaa tai muita välttämättömiä palveluita. Hätätilanteessa soita aina hätänumeroon 112.
Pidä puhelin ladattuna ja päällä. Vaikka saatat haluta välttää tiettyjä ihmisiä tai puheluita, puhelimen pitäminen päällä voi olla elintärkeää. Saatat saada tärkeän viestin tai hätätilanteen sattuessa voit soittaa heti apua.
Tee turvasuunnitelma. Ennen kuin lähdet, tee turvasuunnitelma. Mieti, mitä teet erilaisissa turvattomilta tuntuvissa tilanteissa. Missä on lähin turvallinen paikka? Kenelle voit soittaa? Onko sinulla mukana rahaa tai matkalippu, jos tarvitset äkkiä kulkuvälineen?
Vältä päihteiden käyttöä. Vaikka päihteiden käyttö voi tuoda hetken helpotusta, ja ne voivat tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta, päihteiden vaikutuksen alaisena voi olla turvattomampaa. Riski joutua rikoksen ja esimerkiksi hyväksikäytön uhriksi kasvaa.
Muista, että ei ole liian myöhäistä. Asiat saattavat tuntua niin pahalta, että harkitset jotain vaarallista, kuten turvattomalta tuntuvan ihmisen seuraan liittymistä tai itsesi satuttamista. Muista, että et ole yksin, ja apua on saatavilla. Sinusta välitetään.
Nämä ovat vain joitakin keinoja, jotka voivat auttaa sinua pysymään turvassa. Jokainen hatka on erilainen, joten ole aina valppaana ja tee parhaasi suojellaksesi itseäsi. Tutustu myös palveluihin, jotka voivat auttaa sinua.
Mistä saa apua turvallisesti hatkojen aikana?
Lastensuojelulaitos: Voit hatkan aikana olla yhteydessä lastensuojelulaitokseesi mihin kellonaikaan tahansa. Lastensuojelulaitoksen tehtävänä on huolehtia sinusta ja hakea sinut takaisin lastensuojelulaitokseen turvaan. Jos oma laitoksesi on kaukana paikkakunnasta, jossa olet hatkassa eivätkä he pääse heti hakemaan sinua, voit turvallisesti odottaa hakua hetken aikaa jossain toisessa lastensuojelulaitoksessa, jossa saat ruokaa, juomaa ja aikuisten tukea. Toiseen lastensuojelulaitokseen voit hakeutua paikkakunnan sosiaali- ja kriisipäivystyksen avulla, jotka päivystävät 24/7.
Läheiset: Hatkan aikana useat läheisesi ovat huolissaan sinusta, pyrkivät etsimään sinua ja haluavat sinut turvaan. Sen vuoksi hatkan aikana kannattaa olla yhteydessä läheisiisi, jotka voivat tarjota turvaa ja pohtia kanssasi keinoja palata turvallisesti takaisin lastensuojelulaitokseen.
Sosiaalityöntekijä: Oma lastensuojelun sosiaalityöntekijäsi on sinusta vastuussa ja hatkan aikana hän pyrkii tekemään kaikkensa, että olisit turvassa ja löytyisit. Jos et ennen hatkaa ole pystynyt kertomaan hänelle asioista, jotka ovat saaneet sinut hatkaamaan, tee se viimeistään hatkan aikana. Näin sosiaalityöntekijäsi voi pohtia kanssasi keinoja, joilla hän voisi auttaa sinua.
Nuorisotyöntekijät: Monilla paikkakunnilla on nuorisotyöntekijöitä, jotka työskentelevät joko nuorisotiloilla tai kaduilla. Heille voit milloin tahansa mennä juttelemaan ja kertomaan tilanteestasi, ja heidän kanssaan voit pohtia, miten olisit parhaiten turvassa.
Muita auttavia tahoja löydät täältä.
Mitä muut tekevät hatkan aikana?
Tiedämme, että hatkassa oleminen saattaa tuntua ainoalta hyvältä vaihtoehdolta. On kuitenkin hyvä muistaa, että hatkaaminen vaikuttaa myös moniin muihin ihmisiin ympärilläsi. Lastensuojelulaitoksella ja viranomaisilla on laissa määrätyt velvollisuudet toimia, mutta vaikutuksia on myös muihin läheisiin. Kaikessa toiminnassa pitää ottaa huomioon lapsen etu.
Lastensuojelulaitoksen tehtävät nuoren ollessa hatkassa
Havainnointi ja ilmoitus: Ensimmäinen askel on tehdä havainto siitä, että nuori on poistunut luvatta tai ei ole palannut sovitusti. Tämän jälkeen lastensuojelulaitoksen henkilökunnan on ilmoitettava tilanteesta lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle ja mahdollisesti myös poliisille.
Riskiarvio: Lastensuojelulaitoksen on tehtävä välitön riskiarvio tilanteesta. Riskiarvio auttaa määrittelemään, kuinka vakava tilanne on ja millaisia toimenpiteitä tarvitaan.
Etsintätoimenpiteet: Laitoksen on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin nuoren etsimiseksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yhteydenottoja nuoren ystäviin, sukulaisiin tai muihin mahdollisiin tietolähteisiin.
Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa: Laitoksen on tehtävä yhteistyötä muiden viranomaisten, kuten poliisin ja sosiaalitoimen kanssa. Tämä voi sisältää tiedonvaihtoa, yhteisiä etsintätoimenpiteitä ja muuta koordinointia.
Tiedottaminen ja tuki: Laitoksen on pidettävä yhteyttä nuoren huoltajiin ja muihin läheisiin, tarjottava heille tietoa ja tukea sekä ohjattava tarvittaessa muiden palveluiden piiriin.
Jatkotoimenpiteet: Kun nuori on tavoitettu, laitoksen on yhdessä sosiaalityöntekijän ja muiden asiantuntijoiden kanssa arvioitava, mitä jatkotoimenpiteitä tarvitaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi paluuta laitokseen tai muita tukitoimia.
Dokumentointi: Kaikki toimenpiteet ja suunnitelmat tulee dokumentoida asianmukaisesti. Tämä on tärkeää sekä nuoren että laitoksen kannalta.
Lapsen edun arviointi: Kaikessa toiminnassa on otettava huomioon lapsen etu, kuten Lastensuojelulaissa (417/2007, 4§) on määritelty.
Oman sosiaalityöntekijän tehtävät nuoren ollessa hatkassa
Tiedonkeruu ja arviointi: Sosiaalityöntekijä kerää tietoa nuoren tilanteesta ja tekee hatkan aikana riskiarvioinnin. Tämä auttaa määrittämään, kuinka vakava tilanne on, ja millaisia toimenpiteitä tarvitaan.
Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa: Sosiaalityöntekijä tekee yhteistyötä muiden viranomaisten, kuten poliisin ja terveydenhuollon kanssa. Hän saattaa myös olla yhteydessä nuoren kouluun, ystäviin tai muihin läheisiin saadakseen lisätietoja.
Etsintäkuulutus ja virka-apupyyntö: Sosiaalityöntekijä voi pyytää poliisia etsintäkuuluttamaan nuoren, jos tilanne sitä vaatii. Hän voi myös tehdä virka-apupyynnön, jos on syytä uskoa, että nuoren paluu lastensuojelulaitokseen vaatii poliisin apua.
Tuki ja neuvonta: Sosiaalityöntekijä on yhteydessä nuoren perheeseen ja muihin läheisiin tarjoten tukea ja neuvontaa. Hän voi myös ohjata perhettä muihin palveluihin.
Jatkosuunnitelma: Kun nuori on tavoitettu, sosiaalityöntekijä arvioi yhdessä muiden asiantuntijoiden ja läheisten kanssa, mitä jatkotoimenpiteitä tarvitaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi paluuta lastensuojelulaitokseen tai muita tukitoimia.
Dokumentointi: Sosiaalityöntekijä on vastuussa siitä, että kaikki toimenpiteet ja suunnitelmat dokumentoidaan asianmukaisesti.
Lapsen edun arviointi: Sosiaalityöntekijän on otettava huomioon lapsen etu kaikessa toiminnassa.
Sosiaali- ja kriisipäivystysten tehtävät nuoren ollessa hatkassa
Vastaanotto ja arviointi: Kun sosiaalipäivystykseen tulee tieto hatkassa olevasta nuoresta, sosiaalipäivystyksen ensimmäinen tehtävä on arvioida tilanteen vakavuus ja kiireellisyys. Tämä voi sisältää riskiarvion tekemisen.
Yhteistyö poliisin ja muiden viranomaisten kanssa: Sosiaalipäivystys tekee tiivistä yhteistyötä poliisin ja muiden viranomaisten, kuten hätäkeskuksen, kanssa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä etsintätoimenpiteitä tai tiedonvaihtoa.
Tiedon välitys ja koordinointi: Sosiaalipäivystys toimii usein koordinaattorina, joka välittää tietoa eri osapuolille, kuten lastensuojelulaitokselle, poliisille ja mahdollisesti nuoren vanhemmille tai huoltajille.
Ohjaus ja neuvonta: Sosiaalipäivystys voi ohjata ja neuvoa nuorta itseään, jos hän ottaa yhteyttä. Tämä voi sisältää esimerkiksi tietoa siitä, miten nuori voi palata turvallisesti takaisin lastensuojelulaitokseen tai saada muuta apua.
Etsintäkuulutus ja virka-apupyyntö: Jos tilanne sitä vaatii, sosiaalipäivystys voi tehdä etsintäkuulutuksen ja virka-apupyynnön poliisille. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi, jos nuori on vaaraksi itselleen tai muille ja vastustaa paluuta lastensuojelulaitokseen.
Jatkotoimenpiteiden suunnittelu: Kun nuori on tavoitettu, sosiaalipäivystyksen tehtävä on suunnitella jatkotoimenpiteet yhdessä muiden viranomaisten ja lastensuojelulaitoksen kanssa.
Lapsen edun huomioiminen: Kaikessa toiminnassa on otettava huomioon nuoren etu, ja pyrittävä löytämään ratkaisu, joka on parhaaksi nuorelle itselleen.
Poliisin tehtävät nuoren ollessa hatkassa
Etsintäkuulutus ja passiivinen etsintä: Jos nuori on ilmoitettu hatkassa olevaksi, poliisi voi etsintäkuuluttaa hänet. Tämä tarkoittaa sitä, että nuoren tiedot kirjataan poliisin tietojärjestelmiin ja poliisi ilmoittaa sosiaalitoimelle, jos nuori tavataan poliisitoiminnan yhteydessä.
Aktiivinen etsintä: Tietyissä tilanteissa, esimerkiksi jos nuoren henki tai terveys on uhattuna, poliisi voi ryhtyä aktiivisiin etsintätoimenpiteisiin. Jos nuori on ilmoitettu kadonneeksi, on kadonneen henkilön etsintä poliisin virkatehtävä.
Riskiarvio ja toimivaltuudet: Poliisi tekee oman riskiarvionsa tilanteesta ja päättää, millaisia toimivaltuuksia käytetään. Tämä voi sisältää esimerkiksi nuoren kiinniottamisen hänen tai muiden suojelemiseksi.
Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa: Poliisi tekee yhteistyötä esimerkiksi sosiaalitoimen ja hätäkeskuksen kanssa. Tämä voi sisältää tiedonvaihtoa ja yhteisiä toimenpiteitä.
Tilanteen hallinta: Jos nuori on löydetty ja hän on vaaraksi itselleen tai muille, poliisi voi ottaa hänet kiinni ja toimittaa hänet asianmukaiseen paikkaan, kuten esimerkiksi väliaikaisesti vastaanottoyksikköön odottamaan nuoren oman lastensuojelulaitoksen hakua.
Lapsen edun huomioiminen: Kuten muissakin lastensuojelun toimenpiteissä, poliisin on otettava huomioon lapsen etu kaikessa toiminnassaan.
Virka-apu: Poliisi voi antaa virka-apua sosiaalitoimelle, jos esimerkiksi nuori vastustaa paluuta lastensuojelulaitokseen ja on vaaraksi itselleen tai muille.
Hätäkeskuksen tehtävät nuoren ollessa hatkassa
Vastaanotto: Kun hätäkeskukseen tulee ilmoitus hatkassa olevasta nuoresta, ensimmäinen tehtävä on arvioida tilanteen kiireellisyys ja vakavuus. Tämä sisältää riskiarvion tekemisen. Jos tilanne on erityisen vakava, hätäkeskus luo poliisille poliisitehtävän, jonka seurauksena poliisi alkaa tehdä aktiivista etsintää. Jos akuuttia vaaraa ei ole, hätäkeskus ohjaa tehtävän sosiaalitoimelle.
Tiedon kerääminen: Hätäkeskus kerää tarvittavat tiedot, kuten nuoren mahdollisen sijainnin, fyysisen kunnon ja muut olennaiset yksityiskohdat, jotka voivat auttaa viranomaisia toimimaan tehokkaammin.
Yhteistyö viranomaisten kanssa: Hätäkeskus ohjaa tiedon relevanteille viranomaisille, kuten poliisille ja sosiaalipäivystykselle. Tämä on erityisen tärkeää, jos nuori on vaarassa tai uhkaa muiden turvallisuutta.
Tilanteen seuranta: Hätäkeskus seuraa tilanteen etenemistä ja pitää yhteyttä eri viranomaisten kanssa, kunnes tilanne on ratkaistu.
Ohjeistus ja neuvonta: Jos nuori itse ottaa yhteyttä hätäkeskukseen, hätäkeskuksen tehtävä on antaa ohjeita ja neuvoja, jotka auttavat nuorta palaamaan turvallisesti laitokseen tai saamaan tarvittavaa apua.
Yleinen turvallisuus: Hätäkeskuksen tehtävä on varmistaa yleinen turvallisuus ja järjestys. Tämä sisältää myös hatkassa olevien nuorten turvallisuuden varmistamisen.
Hatkaamisen vaikutukset läheisiin
Vanhemmat saattavat kokea voimakasta huolta, pelkoa ja ahdistusta, kun heidän lapsensa on hatkassa. He saattavat myös tuntea syyllisyyttä tai epäonnistumista vanhemmuudessaan. Joissakin tapauksissa vanhemmat saattavat olla vihaisia tai pettyneitä, mutta nämä tunteet voivat usein peittää alleen syvemmät huolen ja pelon tunteet.
Isovanhemmat saattavat kokea samankaltaisia tunteita kuin vanhemmat, mutta lisäksi he saattavat tuntea itsensä voimattomiksi ja kykenemättömiksi auttamaan. He saattavat myös olla huolissaan sekä lapsenlapsensa että oman lapsensa hyvinvoinnista.
Sisarukset voivat olla huolissaan ja peloissaan, mutta he saattavat myös olla vihaisia tai katkeria siitä, että heidän sisaruksensa on aiheuttanut perheelle lisää stressiä ja huolta. Joissakin tapauksissa, erityisesti jos hatkaaminen on toistuvaa, sisarukset saattavat myös turtua tilanteeseen, mikä on itsessään huolestuttavaa.
Muut lastensuojelulaitoksen lapset ja nuoret saattavat kokea monenlaisia tunteita, kuten pelkoa, huolta tai jopa kateutta. He saattavat myös tuntea itsensä syyllisiksi, jos he tietävät jotain hatkaamisen syistä, mutta eivät ole pystyneet estämään hatkaamista.
Ystävät ja muut sukulaiset saattavat olla huolissaan ja peloissaan. He saattavat myös tuntea itsensä ulkopuolisiksi, jos he eivät ole lähellä tilannetta tai eivät tiedä, miten auttaa hatkannutta nuorta.
On tärkeää ymmärtää, että kaikki tunteet ovat normaaleja ja inhimillisiä. Ne kertovat siitä, kuinka paljon läheiset välittävät nuoresta. Apua ja tukea on saatavilla täältä.
Lastensuojelulaitokseen palaaminen
Lastensuojelulaitokseen voi aina palata takaisin. Palaaminen voi tuntua pelottavalta ja herättää muita tunteita, mutta vaikeista tunteista huolimatta palaaminen on aina mahdollista. Tässä osiossa käymme läpi joitain asioita, jotka voivat auttaa sinua palaamaan takaisin laitokseen.
Hienoa, jos mietit palaamista tai olet päättänyt palata. Voit palata laitokseen aina myös itsenäisesti.
Ei ole häpeä palata: Lastensuojelulaitokseen voi aina palata. Tilanteet ja tunteet muuttuvat. Ei ole häpeä myöntää, että haluaa palata takaisin lastensuojelulaitokseen ja saada apua. Palaamista ei kannata pelätä.
Sinusta välitetään: Vaikka saatat tuntea olosi yksinäiseksi ja epätoivoiseksi, on olemassa ihmisiä, jotka välittävät sinun hyvinvoinnistasi ja haluavat auttaa sinua. Jos sinusta tuntuu silti, etteivät ammattilaiset välitä, ole yhteydessä omaan sosiaalityöntekijääsi tai muihin auttaviin tahoihin.
Turvallisuus ensin: Jos olet vaarallisessa tilanteessa, harkitse turvallisen paikan etsimistä ja tarvittaessa yhteydenottoa viranomaiseen, esimerkiksi poliisiin. Hätätilanteissa ole aina yhteydessä hätäkeskukseen eli numeroon 112. Älä palaa takaisin laitokseen tuntemattomien kyydillä, vaan ole yhteydessä ammattilaisiin.
Ota yhteyttä: Voit keskustella palaamisestasi oman sosiaalityöntekijäsi, lastensuojelulaitoksen ohjaajien tai muiden luotettavien aikuisten kanssa. Sosiaalityöntekijäsi ja laitoksen ohjaajien tehtävä on auttaa sinua palaamaan takaisin lastensuojelulaitokseen turvallisesti. Palaamiseen liittyvä apu voi tarkoittaa esimerkiksi kyytiä lastensuojelulaitoksen aikuisilta tai läheisiltä.
Muista oikeutesi: Sinulla on aina oikeus palata takaisin lastensuojelulaitokseen. Ammattilaisten velvollisuus on auttaa sinua palaamaan turvallisesti. Sinulla on oikeus turvalliseen ja sinua tukevaan kasvuympäristöön.
Varaudu: Sinun kannattaa varautua siihen, että ammattilaiset haluavat tietää hatkaamisen syistä ja hatkan aikana tapahtuneista asioista. Myös läheiset voivat olla kiinnostuneita näistä asioista. Näistä asioista halutaan tietää siksi, ettei sinun tarvitsisi hatkata enää jatkossa.
Sijaishuoltopaikan muutos: Joskus lastensuojelulaitos on voinut muuttua hatkassa olemisesi aikana, jos hatkasi on kestänyt pitkään, esimerkiksi useita kuukausia. Laitos voi pysyä myös samana, vaikka hatkasi olisi kestänyt jo useita kuukausia. Jos epäilet, että sijaishuoltopaikkasi on saattanut muuttua, ole yhteydessä sosiaalityöntekijääsi.
Hatkan jälkeen -osiossa käydään tarkemmin läpi esimerkiksi sitä, miten ammattilaisten tulisi ottaa sinut vastaan hatkoilta, minkälaisia rajoitustoimenpiteitä ammattilaiset voivat tehdä sekä miten omista tarpeista ja toiveista voi kertoa ammattilaisille.
