”Ketä kiinnostaa, kun ketään ei kiinnosta?”
”Helsinki, Hakaniemen tori, tehtävä 390B. Kaksi nuorta tyttöä päihtyneenä, toinen meinaa sammua. Tehtävä myös ensihoidolle.” ”203,...
Tällä sivulla: Mitä tapahtuu, kun palaa hatkoilta – Hatkan aikana tapahtuneet asiat – Huomioitavaa hatkan jälkeen
Jokainen nuori ja hatka on erilainen, joten myös paluutilanteet voivat vaihdella. Lastensuojelulaitokseen palaamiseen ja sen jälkeiseen aikaan voi vaikuttaa esimerkiksi hatkan kesto, hatkassa tapahtuneet asiat ja se, onko nuori palannut vapaaehtoisesti vai pakotettuna. Hatkan jälkeiseen aikaan liittyy kuitenkin myös asioita, jotka ovat samoja kaikille nuorille ja tilanteille.
Perustarpeiden täyttäminen: Kun palaat hatkoilta takaisin lastensuojelulaitokseen, tärkeintä on huolehtia perustarpeistasi. Lastensuojelulaitoksessa saat ruokaa sekä mahdollisuuden peseytyä ja levätä. On tärkeää, että voit ensin rauhoittua ja tuntea olosi turvalliseksi. Joskus, varsinkin pidemmän hatkan jälkeen, arkeen asettuminen voi vaatia aikaa.
Puhuminen: Puhuminen auttaa sinua käsittelemään tapahtunutta ja miettimään, mitä voit tehdä nyt. Voit puhua esimerkiksi laitoksen ohjaajien, oman sosiaalityöntekijäsi tai muun turvallisen aikuisen kanssa. Jos tuntuu, ettei sinulla ole ketään kenelle puhua, muista nämä tahot, jotka voivat auttaa sinua.
Tuen vastaanottaminen: Älä ajattele, että sinun pitäisi kieltäytyä avun tarjouksista. Saatat tuntea syyllisyyttä siitä, että ihmiset olivat huolissaan sinusta tai etsivät sinua. Ihmiset, jotka välittävät sinusta, haluavat auttaa. Sinulla on oikeus olla onnellinen ja saada tukea. Joskus aikuiset voivat ajatella sinun olevan kunnossa, eivätkä tajua tarjota sinulle oikeanlaista apua. Kerro aikuisille, miltä sinusta tuntuu ja pyydä apua.
Syiden pohtiminen: Jos mielelläsi on erityisiä asioita, jotka saivat sinut lähtemään, mieti, miten voisit vaikuttaa niihin. Ovatko haluamasi muutokset kontrollissasi? Joskus ammattiapu on oikea ratkaisu. Voisitko ottaa hatkaamisen syyt puheeksi jonkun turvallisen aikuisen kanssa ja kertoa hänelle, miltä sinusta tuntuu?
Oman ajan ottaminen: Arkeen asettuminen voi viedä aikaa. Saatat tuntea painetta jatkaa elämääsi ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jos et tunne olevasi valmis, se on ok. Anna itsellesi aikaa, äläkä tee asioita muiden ihmisten vuoksi, jos et itse halua.
Lastensuojelulaitokseen palaamisen jälkeen on hyvä hetki miettiä ja arvioida, mitä hatkassa tapahtui, miksi se tapahtui, ja mitä siitä voi oppia tulevaisuutta ajatellen. Hatkassa olemiseen liittyy usein nuoren näkökulmasta sekä hyviä että huonoja asioita, joita molempia on tärkeää käsitellä.
Hyvät asiat hatkassa:
Hatkaamiseen ja hatkassa olemiseen saattaa liittyä monenlaisia hyviä ja kivoja asioita. Hyvinä pidettyjä asioita voivat olla esimerkiksi vapaus, itsenäisyys, mahdollisuus tehdä omasta mielestä kivoja asioita ja kavereiden kanssa ajan viettäminen.
Hatkassa hyvät asiat saattavat kuitenkin toteutua toisten tärkeiden asioiden, kuten turvallisuuden tai oman hyvinvoinnin kustannuksella. Onko vapaus todellista, jos sen saavuttamiseksi pitää nukkua rappukäytävässä tai altistua väkivallalle? Kannattaa pysähtyä miettimään, voisiko näitä hyviä asioita saavuttaa jollakin toisella tavalla.
Aikuisten kanssa on hyvä käydä läpi myös niitä asioita, joita pidät hatkaamisessa hyvänä. Yhdessä voi olla mahdollista miettiä, miten näitä hyviä asioita voisi saavuttaa ilman hatkaamista. Voisitko keskustella lastensuojelulaitosten aikuisten tai sosiaalityöntekijän kanssa esimerkiksi siitä, miten voisit saada enemmän itsenäisyyttä ja vastuuta turvallisella tavalla ja mitä se sinulta vaatisi?
Huonot asiat hatkassa:
Hatkaamiseen ja hatkassa olemiseen liittyy myös monenlaisia huonoja ja satuttavia asioita, joita suurin osa hatkassa olevista nuorista kohtaa. Huonoja asioita ovat esimerkiksi väkivalta, itsetuhoisuus ja rikollisuus.
Jos olet kohdannut esimerkiksi väkivaltaa, painostamista, uhkailua tai olet toiminut itsetuhoisesti hatkassa, muista, että se ei ole sinun syytäsi, vaikka olet hatkannut. Kenelläkään ei ole oikeutta satuttaa sinua missään tilanteessa. Sinulla on oikeus turvallisuuteen.
Huonoista ja itseä mahdollisesti satuttaneista asioista on tärkeää puhua luotettavien aikuisten kanssa. Kun olette tunnistaneet tapahtuneet asiat, voit yhdessä aikuisten kanssa miettiä keinoja, joiden avulla satuttavia asioita ei tapahdu enää jatkossa. Kokemusten käsittely auttaa pääsemään niistä eteenpäin eivätkä ne käsittelyn jälkeen rajoita arkea niin paljon.
Mikäli olet joutunut rikoksen uhriksi, sinun on tärkeää kertoa aikuisille siitä ja tehdä heidän kanssaan rikosilmoitus, jotta tekijä saadaan vastuuseen. Mikäli olet itse joutunut tekemään hatkan aikana rikoksia, kerro niistäkin aikuisille, jotta he voivat auttaa sinua tarvittaessa rikosprosessiin liittyvissä asioissa.
Miten kertoa hyvistä ja huonoista asioista?
Omien kokemusten, niin hyvien kuin huonojen, jakaminen ja käsittely voi tuntua vaikealta. On kuitenkin monia tapoja kertoa omista kokemuksista, ilmaista omia ajatuksia, toiveita ja tunteita sekä pyytää apua.
Keskustelu: Jos puhuminen tuntuu sinusta luontevalta, keskustelu esimerkiksi laitoksen ohjaajan tai oman sosiaalityöntekijän kanssa on yksinkertainen ja suora tapa käsitellä omia kokemuksia. Ennen keskustelua voi myös kirjoittaa ylös asioita, joista haluaa puhua.
Kirjoittaminen: Joskus keskustelu voi tuntua vaikealta. Silloin voi kirjoittaa omat ajatukset ylös esimerkiksi kirjeeksi, sähköpostiksi tai vaikka WhatsApp-viestiksi. Omista kokemuksista voi kirjoittaa myös päiväkirjamaisesti tai suoraan toiselle osoitettuna tekstinä.
Luovat menetelmät: Joskus tunteiden ja kokemusten pukeminen sanoiksi voi olla vaikeaa. Silloin omien kokemusten ja tunteiden ilmaisemiseksi voi esimerkiksi piirtää, maalata, tehdä laulun sanoituksia tai runoja.
Video- tai ääniviesti: Omat ajatukset voi kertoa esimerkiksi videolle tai nauhoittaa ääniviestiksi. Videon tai ääniviestin voi välittää niille ihmisille, joiden haluaa ne kuulevan tai ne voi toistaa esimerkiksi tapaamisen tai keskustelun aluksi.
Lapsen oikeudet:
Sinulla on Lapsen oikeuksien sopimuksen ja Lastensuojelulain mukaan oikeus tulla kuulluksi ja saada ymmärrystä sekä oikeus erityiseen suojeluun, turvaan ja tukeen. Sinulla on oikeus hatkasta palatessasi perustarpeisiin: turvalliseen ympäristöön, ruokaan, vaatteisiin ja terveydenhuoltoon. Perustarpeet tarkoittavat myös henkistä tukea ja kannustusta.
Jos tunnet, että oikeuksiasi ei kunnioiteta, on tärkeää, että juttelet ensin omalle sosiaalityöntekijällesi tai laitoksen ohjaajille. Jos et saa heiltä apua, voit puhua heidän esihenkilöilleen. Jos keskustelut eivät auta, voit olla yhteydessä alueesi sosiaaliasiavastaavaan tai tehdä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Rajoitustoimenpiteet:
Hatkan jälkeen useat nuoret kokevat, että heihin kohdistetaan ennalta päätettyjä toimenpiteitä, kuten rajoitustoimenpiteitä. Niitä tehtäessä sinulla on oikeus ilmaista mielipiteesi ja tulla kuulluksi. Tämä tarkoittaa, että sinun mielipiteesi pitäisi vaikuttaa päätöksiin, vaikkei sen mukaan aina voitaisikaan toimia. Muista myös, että sinulla on oikeus valittaa tehdyistä päätöksistä päätösasiakirjan mukana tulevien valitusohjeiden mukaisesti.
Vaikka sinusta voi tuntua, ettei valituksen tekemisellä ole merkitystä, koska sen käsittelyssä voi kestää kuukausia, valitus kannattaa tehdä, koska sillä voi olla vaikutuksia päätösten tekemiseen jatkossa niin sinun kuin muidenkin nuorten asioissa.
Apua ja tukea on tarjolla. Tutustu auttaviin tahoihin täällä.