background image

Usein kysyttyä

Mikä on hatka ja miten se määritellään?

Hatka tarkoittaa sitä, että lapsi on kadoksissa lastensuojelulaitoksesta eli joko lähtee sieltä pois tai ei palaa sinne sovitusti. Vuonna 2020 39 % hatkoista kesti alle vuorokauden, 25 % kesti 1-7 vuorokautta ja 36 % kesti yli 7 vuorokautta.

Mitä hatkaaminen tarkoittaa nuorille?

Osa nuorista tarkoittaa hatkalla sitä, että on poissa päiviä. Toisten mielestä hatka tarkoittaa sitä, että nuori ei vastaa puhelimeen ja on tavoittamattomissa lastensuojelulaitoksesta. Koska hatkaaminen voi tarkoittaa monia eri asioita, siitä on käsitteenä hyvä puhua nuorten kanssa yksilöllisesti ja yhteisössä.

Mitä jokaisen pitäisi vähintään tietää hatkaamisesta?

Jokaisen pitäisi tietää hatkaamisesta vähintään se, ettei hatkaaminen ole nuorten syy. Kielteinen asenne hatkaavia nuoria kohtaan lisää entisestään kokemuksia osattomuudesta, toivottomuudesta sekä epäluottamuksesta yhteiskuntaa ja ammattilaisia kohtaan. Hatkaaminen on usein selviytymisstrategia ja keino ratkaista omaa tilannetta, vaikka se ei olekaan paras mahdollinen keino.

Miten paljon Suomessa hatkataan vuosittain?

Yksittäisiä hatkoja on Suomessa vuosittain 3000–5000 kpl. Hatkaavia nuoria puolestaan on vuosittain noin 1 000–1 500, sillä samat nuoret hatkaavat toistuvasti. Arvioiden mukaan 7–15 % nuorista hatkaa jossain vaiheessa sijoitusta. Hatkaamista ei tällä hetkellä tilastoida systemaattisesti, joten tarkkoja tietoja hatkaamisen lukumääristä ei ole saatavilla.

Miksi nuori hatkaa?

Selvitysten mukaan yleisimpiä syitä hatkaamiselle ovat sosiaaliset suhteet, hatkaan vetävät tunnekokemukset, laitosolot ja hatkaan työntävät tunnekokemukset. Vähemmän yleisiä syitä ovat konfliktit sijaishuoltopaikassa ja päihteet. Pienellä osalla nuorista syynä hatkaamiselle on osallisuus rikolliseen toimintaan. Syyt ovat yksilöllisiä ja usein päällekkäisiä. Nuoren kanssa on aina tärkeä selvittää hatkaamisen syyt ja pohtia, miten niihin voisi sijaishuollossa kiinnittää huomiota ja näin ehkäistä hatkaamista.

Mitä hatkoista seuraa?

Hatkaamisen jälkeen tärkeintä on arvostava ja nuoren osallisuutta tukeva keskustelu hatkaamisen syistä ja hatkan aikana tapahtuneista asioista. Keskustelun avulla varmistetaan nuoren hyvinvointi ja perustarpeiden täyttäminen sekä mahdollinen suojelun tarve rajoitustoimenpitein.

Miten hatkaamista voi ennaltaehkäistä?

Luottamuksellisen suhteen rakentaminen sijaishuollon alusta saakka on tärkeää. Riskiä hatkata vähentää myös se, että nuori tietää, miksi sijoitus on tehty, ja mitä sijoituksella halutaan saavuttaa, sekä saa mahdollisuuden itse vaikuttaa tavoitteisiin. Lisäksi on tärkeää vahvistaa nuoren kokemusta siitä, että hänestä välitetään.

On tärkeää ymmärtää, että hatkaaminen on monelle nuorelle totuttu tapa toimia, selviytymiskeino ja tapa kertoa, ettei kaikki ole hyvin. Se vaatii ammattilaisilta halua ymmärtää hatkaamisilmiötä, hatkaamisen taustalla vaikuttavia tekijöitä ja myös niitä merkityksellisiä asioita, joita nuori kokee saavansa hatkaamisesta. Tunnistamalla nuoren hatkaamiseen liittäviä positiivisia asioita, voidaan mahdollisesti ennaltaehkäistä hatkaamista, luomalla arkeen näitä nuoren toivomia asioita turvallisella tavalla. Hatkaamista voidaan ennaltaehkäistä tunnistamalla nuoren hatkaamiseen liittämiä myönteisiä asioita ja tuomalla näitä nuoren toivomia asioita turvallisesti osaksi laitoksen arkea.

Hatkataanko perhehoidosta ollenkaan?

Vaikka tämä verkkosivusto keskittyy erityisesti lastensuojelun laitoshoitoon, saattavat lapset ja nuoret lähteä hatkaan myös syntymäkodista tai perhehoidosta. Tästä ilmiöstä, sen taustatekijöistä tai syistä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä riittävästi tietoa.

Milloin hatkassa olevan nuoren puhelimen voi paikantaa?

Hätäkeskustoiminnasta annetun lain (692/2010) 12 §:n päivystystehtävää suorittavan henkilöstön tehtävissä 4 kohdan mukaan hätäkeskusta velvoitetaan antamaan välitettyyn ilmoitukseen tai tehtävään liittyen sijaintitiedot ja tukipalveluja muun muassa poliisi- sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten tehtäviä hoitaville yksilöille. Perusteena hätäpaikannukselle on, että paikannettava henkilö on ilmeisessä hädässä tai välittömässä vaarassa. Kyseessä on oltava akuutti hengen tai terveyden vaara.

Kuka saa ottaa hatkassa olevan nuoren kiinni?

Poliisi voi ottaa hatkassa olevan nuoren kiinni joko osana poliisitehtävää tai virka-apuna sosiaaliviranomaiselle, jos nuori esimerkiksi vastustaa voimakkaasti kuljetusta takaisin sijaishuoltopaikkaan tai kiinniottoa. Lastensuojelulaitoksen ohjaajilla ei ole oikeutta ottaa lapsesta kiinni laitoksen tai sen piha-alueen ulkopuolella. Ohjaajilla on oikeus kiinnipitoon kuljetuksen aikana, jos lapsi esimerkiksi yrittää hypätä liikkuvasta autosta tai väkivaltaisuuden vuoksi aiheuttaa vaaratilanteen liikenteessä.

Mitä tehdä, jos nuoren läheinen tukee ja mahdollistaa hatkaamista?

Jos läheinen tukee ja mahdollistaa hatkaamista, on tärkeää työskennellä hänen kanssaan ja pohtia, millaisia myönteisiä ja kielteisiä asioita sekä syitä nuoren hatkaamisen tukemiseen voi liittyä nyt ja pidemmällä tähtäimellä. Kaikkien toimijoiden, myös läheisten, tavoitteena on nuoren hyvinvointi, ja mahdollisten ratkaisujen olisi tärkeää tähdätä nuoren hyvinvoinnin turvaamiseen käytössä olevilla keinoilla.

Miten käsitellä hatkaa nuoren kanssa?

Nuoren kanssa on syytä käsitellä hatkaamiseen johtaneita tekijöitä ja syitä sekä hatkan aikaisia tapahtumia avoimesti ja ymmärtäväisesti, syyllistämättä nuorta. Nuoret liittävät hatkaamiseen usein myös positiivisia asioita, joista on hyvä keskustella ja pohtia, miten sijaishuollossa voitaisiin ottaa niitä paremmin huomioon. Keskustelussa olisi hyvä pyrkiä kohti yhteistä ymmärrystä ja etsiä suuntaviivoja siihen, mitä pitäisi tapahtua, jotta nuoren ei tarvitsisi hatkata.

Mitä jos koen, etteivät asiat mene niin kuin näillä sivuilla on kuvattu?

Jos olet nuori tai läheinen ja sinusta tuntuu, etteivät asiat mene niin kuin pitäisi:

  • Puhu asiasta lastensuojelulaitoksen ohjaajille tai johtajalle.
  • Ole yhteydessä omaan sosiaalityöntekijääsi.
  • Jos sosiaalityöntekijä ei auta, ole yhteydessä johtavaan sosiaalityöntekijään.
  • Mikäli havaitset selkeitä epäkohtia tai asioissa ei tapahdu muutoksia, vaikka tuot niitä esiin, tee kantelu Eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Jos olet ammattilainen, ja havaitset epäkohtia tai kehittämiskohteita omassa tai muiden toimijoiden työssä:

  • Älä epäröi ottaa asiaa puheeksi.
  • Etsi yhteisiä, lapsen edun mukaisia ratkaisuja.
  • Vie asioita eteenpäin organisaatiossasi.
  • Kehitä omassa verkostossasi toimivampia toimintamalleja.

Tuleeko hatkan jälkeen aina rajoitustoimenpiteitä?

Hatkan jälkeen ei tule automaattisesti tai kategorisesti rajoitustoimenpiteitä, vaan niiden tarve ja laajuus tulee harkita aina yksilöllisesti nuoren tilanteesta riippuen. Kokonaisharkinnassa tulee ottaa tilanteen lisäksi huomioon nuoren, läheisen, lastensuojelulaitoksen ja sosiaalityöntekijän näkemykset.

Lähteekö hatkasta palatessa puhelin?

Hatkasta palatessa ei aina lähde puhelin, vaan puhelimen pois ottaminen vaatii yksilöllisen rajoituspäätöksen tekemistä. Jos puhelin otetaan pois hatkalta palatessa, täytyy lastensuojelulaitoksen työntekijöiden tai sosiaalityöntekijän olla arvioinut, että puhelimen hallussa pitäminen joko vaarantaa sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen tai siitä on vaaraa lapsen hengelle, terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle.

Otetaanko aina seulat hatkoilta palatessa?

Hatkasta palatessa ei aina automaattisesti oteta seuloja, vaan se on yksilöllisesti arvioitava rajoitustoimenpide. Seulojen ottaminen vaatii sitä, että lastensuojeluyksikön henkilökunnalla on perusteltu syy epäillä, että nuori on käyttänyt päihdyttäviä aineita.

Mikä on pisin lvr, minkä voi antaa?

Laitoksen johtaja tai hänen määräämänsä työntekijä voi tehdä enintään 7 vuorokauden mittaisen liikkumisvapauden rajoituspäätöksen, jota sosiaalityöntekijä voi jatkaa enimmillään 23 vuorokautta. Eli pisin mahdollinen yhtäjaksoinen liikkumisvapauden rajoituspäätös on 30 vuorokautta. Rajoittamista ei saa määrätä laajempana eikä pidemmäksi ajaksi kuin lapsen hoito ja kasvatus välttämättä edellyttävät. Toimenpide on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätön tai sitä on lievennettävä, jos vähäisempi rajoittaminen riittää.

Miksi palaisin, kun kuitenkin tulee rankkua?

Rajoitustoimenpiteet eivät saa olla automaattisia ja kategorisia. Nuorella tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa rajoitustoimenpiteiden tarpeeseen ja käyttöön tuomalla avoimesti esiin omia näkemyksiään hatkaamiseen vaikuttaneista tekijöistä ja tulemalla kuulluksi niin, ettei nuoren tarvitsisi hatkata uudelleen, jolloin myöskään rajoitustoimenpiteet eivät ole välttämättömiä. Esimerkiksi jos nuori palaa hatkoilta itse ja lastensuojelulaitoksessa saadaan sovittua hatkaamista ennaltaehkäisevistä asioista, rajoitustoimenpiteiden kriteerit eivät välttämättä täyty.

Saako hatkan aikana viikkorahaa?

Hatkan aikana saa normaalisti viikkorahaa eli nuorelle kertyy käyttövaroja. Niiden määrää ei voi vähentää hatkaamisen ajalta tai seuraamuksena hatkaamisesta. Jos käyttövarojen maksaminen on sellainen asia, joka todennäköisesti haittaisi sijaishuollon järjestämistä (esim. mahdollistaisi uudelleen hatkaamisen, huumausainekaupan tai vastaavan vakavan sijaishuollon vastaisen toimen kautta), voi laitoksen johtaja tai hänen määräämänsä laitoksen työntekijä ottaa käyttövarat laitoksen haltuun. Tällöinkin täytyy olla perusteltavissa nuoren käytöksestä, että käyttövarojen maksaminen johtaisi todennäköisesti esimerkiksi uudelleen hatkaamiseen. Varoja ei saa pitää laitoksen hallussa tällöinkään pidempään kuin on välttämätöntä.

Käytämme evästeitä analytiikkatarkoituksiin. Lue lisää: Tietosuojaseloste