”En oo enää mitään”
Huoneessa, ovet lukossa, tääl ei mua arvosteta. Vapautta, pitää hatkata, elää nuoruusvuosia. Koska niin, kaikki frenditkin...
Ennen hatkaa
Tällä sivulla: Hatkaamisen taustalla olevia tekijöitä – Hatkaamista ennaltaehkäiseviä tekijöitä – Läheisten huomioiminen osana hatkaamista – Hatkaamisen riskit
Hatkaamisen taustalla olevia tekijöitä
Nuorten lastensuojelulaitoksessa pysymisen tai sieltä poistumisen taustalla on aina erilaisia tekijöitä. Syiden tulkinnassa tarvitaan herkkyyttä, sillä usein syynä saattaa olla monet eri tekijät. Läheisenä saatat tietää hatkaamisen taustalla olevista tekijöistä paljon. Toisaalta voi myös olla, ettet läheisenä tavoita kaikkia nuoren hatkaamiselle antamia merkityksiä, vaan joudut arvailemaan mahdollisia vaihtoehtoja nuoren näkökulmasta käsin.
Suurimmalla osalla nuorista hatkaamisen tärkein syy on vapauden kaipuu ja halu tavata ystäviä. Osa nuorista pitää tärkeimpinä syinä myös mielialaan liittyviä tekijöitä, halua saada päihteitä, lastensuojelulaitoksen liian tiukkoja sääntöjä tai sitä, ettei nuori halua asua laitoksessa. Lisäksi monet nuoret kokevat hatkaamisen tärkeimmiksi syiksi turvattoman olon, kiusaamisen ja väkivallan sijaishuollossa. On tärkeää ymmärtää, että hatkaaminen on monelle nuorelle totuttu tapa toimia, selviytymiskeino, ja tapa kertoa, ettei kaikki ole hyvin.
Ammattilaisille hatkaamisen taustalla olevien syiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta nuoren tarpeisiin voidaan vastata parhaalla mahdollisella tavalla ja siten ennaltaehkäistä hatkaamista. Läheisenä voit olla mukana nuoren kanssa työskentelyssä itsellesi sopivalla tavalla. Voit esimerkiksi jutella nuoren kanssa siitä, millaisia tarpeita ja toiveita hänellä on, ja tukea nuorta niiden viestimisessä ammattilaisille.
Hatkaamista ennaltaehkäiseviä tekijöitä
Hatkaamista voi ennaltaehkäistä monin eri tavoin. Keinot vaikuttaa hatkaamiseen riippuvat hatkan yksilöllisistä syistä. Hatkaamisen ennaltaehkäisy on sijaishuollon aikana ammattilaisten vastuulla, mutta läheisenä voit osallistua tähän esimerkiksi:
- Kannustamalla nuorta kertomaan omista tarpeistaan ja toiveistaan omaa elämää sekä sijaishuoltoa koskien
- Välittämällä nuorelle kokemusta siitä, että hän on tärkeä ja toivot hänen olevan turvassa
- Olemalla mukana yhteisessä työskentelyssä oman jaksamisesi mukaisesti
- Kertomalla ammattilaisille havainnoistasi ja kokemuksistasi avoimesti
- Tukemalla nuorta esim. lastensuojelulaitokseen kiinnittymisessä, koulunkäynnissä tai omien harrastusten löytämisessä kuunnellen ja kannustaen
- Käymällä läpi ennakoivasti ja yhteisesti pelisääntöjä hatkaamisen osalta
- Tutustumalla tämän verkkosivuston nuorten osioon ja kokemustarinoihin yhdessä nuoren kanssa sekä keskustelemalla niiden herättämistä ajatuksista
Alle on koottu erilaisia huomioita siitä, miten ammattilaiset voivat ennaltaehkäistä hatkaamista. Läheisen roolista käsin voit pohtia, miten oheiset asiat on otettu huomioon sinulle läheisen nuoren kohdalla ja miten voisit tukea niiden toteutumisessa. Mikäli havaitset muutostarpeita johonkin teemaan liittyen, voit nostaa ne esiin keskustelussa esimerkiksi sosiaalityöntekijän tai lastensuojelulaitoksen työntekijän kanssa.
Sijaishuollossa hatkaamista voidaan vähentää esimerkiksi:
- Tarjoamalla nuorelle mahdollisuus ylläpitää ystävyys-, kaveri- ja seurustelusuhteita sijaishuollon aikana
- Tarjoamalla nuorelle mahdollisuus monipuoliseen vapaa-ajan viettoon sekä nuoruuteen kuuluvien asioiden turvalliseen kokemiseen
- Lisäämällä viihtyvyyttä ja mahdollisuuksia merkitykselliseen toimintaan lastensuojelulaitoksessa
- Pohtimalla rajoitustoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta
Hatkaamista voi ennaltaehkäistä myös nuoren vahvempi osallisuus ja ymmärrys lastensuojelun toimenpiteiden perusteista ja tavoitteista sekä luottamus ympärillä oleviin työntekijöihin. Osallisuutta, ymmärrystä ja luottamusta voi vahvistaa esimerkiksi:
- Sijaishuollon alkuvaiheen tiiviillä työskentelyllä huostaanottoa ja sijoitusta valmisteltaessa
- Kiinnittämällä erityistä huomiota sijaishuoltoon asettumiseen ja kiinnittymiseen sijaishuollon alkaessa
- Käymällä sijaishuollon aikana säännöllisiä kahdenkeskisiä keskusteluja nuoren kanssa luottamuksen rakentamiseksi
- Tukemalla nuoren omaa motivaatiota huomioimalla, että asiat ovat menneet jo pitkään hyvin ja tukemalla nuoren tavoitteita esimerkiksi saada koulu loppuun, päästä takaisin kotiin ja pitää kiinni kotiharjoitteluista
- Keskustelemalla avoimesti ja ajan kanssa nuoren kokemuksista, mikäli nuori kokee olevansa väärässä lastensuojelulaitoksessa
- Keskustelemalla avoimesti sekä hatkaamisen vaaroista että nuoren näkökulmasta hatkaamisen positiivisista puolista
- Vahvistamalla nuoren kokemusta välitetyksi tulemisesta
- Keskustelemalla sijaishuollon aikaisen suojelun tarpeen sekä nuoren autonomian kaipuun ja sen harjoittelun välisestä suhteesta
Läheisten huomioiminen osana hatkaamista
Hatkaamisella on aina vaikutuksia nuorten läheisiin ja lähiyhteisöihin, kuten esimerkiksi vanhempiin, sisaruksiin, kumppaneihin, lastensuojelulaitoksen muihin nuoriin, kouluun ja kaveripiireihin. Nuoren hatkatessa on tärkeää, että ammattilaiset ymmärtävät hatkaamisen vaikutukset läheisiin ja lähiyhteisöihin, ja työskentelevät yksilöllisesti myös läheisten kanssa. Läheisten kanssa tulee työskennellä nuoren koko lastensuojelun asiakkuuden ajan, sillä pohja hyvälle yhteistyölle, läheisten tarpeiden huomioimiselle ja tuelle hatkaamisessa luodaan jo ennen mahdollista hatkatilannetta.
Tärkeää on, että lastensuojelussa tutustutaan nuoren verkostoon ja esimerkiksi verkostokarttaa hyödyntämällä selvitetään nuorelle tärkeät ja merkitykselliset ihmissuhteet. Ammattilaisten tehtävänä on selkeyttää läheisten kanssa työskentelyn vastuut, roolit ja sisällöt sijaishuollon alusta alkaen ja kirjata ne ylös asiakassuunnitelmaan sekä hoito- ja kasvatussuunnitelmaan.
Läheisenä olet tärkeässä roolissa nuoren elämässä.
Läheisenä voit toivoa, että pääset tapaamaan nuoren sosiaalityöntekijää tai muita hänen kanssaan työskenteleviä henkilöitä. Voit kertoa ammattilaisille, millaisia toiveita sinulla on yhteisen työskentelyn suhteen: esimerkiksi millaisista asioista haluaisit keskustella, millä tavoin toivot yhteydenpitoa, tai minkälaisilla kokoonpanoilla sinusta olisi hyödyllistä tavata.
Hatkaamisen riskit
Nuoret hatkaavat usein paetakseen huonoa tilannetta. Joskus hatkaaminen voi viedä pahempaan tilanteeseen. On tärkeä muistaa, että apua on saatavissa ennen hatkaa ja myös sen aikana. Läheisenä saatat kohdata tilanteen, jossa olet mukana mahdollistamassa hatkaamista esim. rahoittamalla hatkaa tai piilottelemalla nuorta. Hatkaamisen riskien tunnistaminen voi auttaa hahmottamaan omaa roolia hatkatilanteissa. Hatkaamisen riskien tiedostaminen voi myös auttaa puhumaan turvallisuudesta nuoren kanssa. Voit esimerkiksi näyttää nuorelle tämän verkkosivuston ja keskustella sen avulla turvallisuudesta.
Erilaisia hatkaamiseen liittyviä riskejä on lukuisia. Hatkassa olleet nuoret ovat kertoneet kohdanneensa paljon esimerkiksi seuraavia asioita:
- Päihteet: Päihteiden käyttö voi tuoda hetken helpotusta, joten ne voivat tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta. Päihteiden käyttö voi kuitenkin aiheuttaa tapaturmia, lisätä riskiä joutua rikoksen uhriksi sekä aiheuttaa riippuvuutta, terveysongelmia ja jopa yliannostuksen.
- Väkivalta: Hatkassa on vaikea tietää, kehen luottaa. Saattaa olla houkuttelevaa liittyä porukkaan tai lähteä ihmisten mukaan, mutta joskus he voivat olla vaarallisia. On tärkeää olla tietoinen ympäristöstään ja välttää tilanteita, jotka ovat vaarallisia. Fyysinen, seksuaalinen ja henkinen väkivalta on yleistä hatkassa olemisen aikana.
- Rikokset: Hatkassa voi nähdä rikoksia, tehdä itse rikoksia tai joutua rikosten uhriksi. Rikoksia voi päätyä tekemään esimerkiksi saadakseen rahaa elämiseen tai joku voi pakottaa tekemään rikoksia vastineeksi, vaikka yöpaikasta. Vaikka rikoksia tekisi oman selviytymisen takia, niillä voi olla vakavia seurauksia.
- Lääkkeet: Ilman tarvittavia lääkkeitä jääminen voi johtaa vakaviin terveysongelmiin ja pahentaa olemassa olevia sairauksia. Lääkkeiden puute johtaa myös arvaamattomiin seurauksiin, esimerkiksi jos lääkkeiden lopettaminen yhdistyy päihteiden käyttöön.
- Itsetuhoisuus: Hatkassa oleminen altistaa helposti erilaisille tilanteille, jotka voivat lisätä toivottomuutta ja itsetuhoisia ajatuksia. Itsensä satuttaminen voi helpottaa esimerkiksi tunteiden käsittelyssä, mutta myös muita keinoja on saatavilla.
- Painostaminen, uhkailu, hyväksikäyttö ja pakottaminen: Valitettavasti Suomessa on paljon aikuisia, jotka ovat valmiita käyttämään hyväksi hatkassa olevia nuoria. Aikuiset voivat käyttää hyväksi hatkassa olevia nuoria tarjoamalla heille yöpaikan tai ruokaa ja vaatimalla jotain vastineeksi. Painostaminen, uhkailu, hyväksikäyttö ja pakottaminen voi tapahtua hyvin erilaisissa muodoissa, ja niitä voivat tehdä myös ihmiset, jotka ovat ensin vaikuttaneet mukavilta.
- Houkuttelu: Netissä ihmiset voivat esittää olevansa jotain muuta kuin ovat. Aikuiset saattavat houkutella nuoria hatkaamaan esimerkiksi lupaamalla erilaisia asioita tai esittämällä välittävänsä. Tällaisiin tilanteisiin tulee aina suhtautua varauksella.
- Sairastuminen: Hatkassa ollessa ei ole välttämättä mahdollisuutta perustarpeisiin, kuten ruokaan, lämpimään yöpaikkaan tai hygieniatuotteisiin. Näiden puute voi johtaa erilaisiin sairastumisiin.
