Apua ja tukea

Tällä sivulla: Mistä voin saada apua ja tukea hatkaamiseen liittyen? – Apua ja tukea nuorelle online – Apua ja tukea nuorelle livenä – Apua ja tukea nuoren läheiselle – Mitä tehdä jos omat oikeudet eivät toteudu – Tutustu myös näihin – Lisää tietoa hatkaamisesta

Mistä voin saada apua ja tukea hatkaamiseen liittyen?

Suomessa on monenlaisia tahoja, joilta lastensuojelun sijaishuollossa asuvat lapset ja nuoret sekä heidän läheisensä voivat saada apua ja tukea ennen hatkaa, hatkan aikana ja hatkan jälkeen. Apua ja tukea on saatavilla monin tavoin: nimettömästi tai omalla nimellä, verkossa tai kasvokkain. Suurin osa apua ja tukea tarjoavista palveluista on tarkoitettu kaikille apua ja tukea tarvitseville lapsille ja nuorille sekä heidän läheisilleen, kun taas osa palveluista on tarkoitettu nimenomaan lastensuojelun sijaishuollossa asuville lapsille ja nuorille sekä heidän läheisilleen.

Hätätilanteessa soita aina Hätäkeskukseen 112.

Vastuusosiaalityöntekijällä ja sijaishuoltopaikalla on aina ensisijainen vastuu avun ja tuen tarjoamisesta nuorille ja läheisille ennen hatkaa, hatkan aikana ja sen jälkeen. Jokaisella hyvinvointialueella on myös oma sosiaalipäivystys, johon voi olla yhteydessä vuorokauden ympäri kriisitilanteissa, kun omaa sosiaalityöntekijää ei tavoita.

Jos omalta sosiaalityöntekijältä tai sijaishuoltopaikasta ei syystä tai toisesta saa apua, tällä sivulla olevat listat voivat sisältää hyödyllisiä tahoja avun saamiseksi. Sivun loppupuolelta löydät myös neuvoja siitä, mitä tehdä, mikäli omat oikeudet eivät toteudu. Lisäksi lopusta löytyy lisää tietoa hatkaamisesta, jos esim. ammattilaisena haluat syventyä hatkailmiön äärelle tarkemmin.

Apua ja tukea nuorelle livenä

SPR:n Nuorten turvatalot

Nuorten turvatalot auttavat vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Nuorten turvatalot tarjoavat nuorelle tarvittaessa yösijan ja keskusteluapua. Nuorten turvataloihin voi ottaa yhteyttä verkon välityksellä, soittamalla milloin tahansa tai menemällä suoraan Nuorten turvatalolle. Nuorten turvatalolle voi mennä oma-aloitteisesti ja ilman ajanvarausta. Apu on maksutonta.

Nuorten turvatalojen tilapäismajoitus on päihteetön. Nuorten turvataloilla asioidaan omalla nimellä.

Nuorten turvataloja on Espoossa, Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Vantaalla.

Huom. Hatkassa olevan nuoren kohdalla Nuorten turvataloista otetaan yhteyttä sijaishuoltopaikkaan, jotta palaaminen olisi mahdollista. Nuorten turvatalo voi kuitenkin tarjota esimerkiksi turvallisen yösijan tilanteissa, joissa palaaminen sijaishuoltopaikkaan heti ei ole mahdollista. Nuorten turvatalojen työntekijät auttavat myös tarvittaessa sijaishuoltopaikkaan palaamisen järjestelyissä.

https://www.punainenristi.fi/tyomme/nuortenturvatalot/yhteystiedot/

SPR:n tarjoaa tukea ja apua myös Nettiturvakodissa:

Tarjoamme 12–29-vuotiaille ja heidän läheisilleen keskusteluapua netissä. Apu on nopeaa ja maksutonta ja sitä saa myös ilta-aikaan. Tapaamiset järjestetään videopuhelun tai chatin välityksellä. Nuori tai nuoren läheinen voi varata ajan itse verkosta. Tapaamisissa on mahdollista käydä 1–10 kertaa.

Lisätietoa ja linkki Nettiturviksen ajanvaraukseen: Tukea ja toimintaa nuorille verkossa – Punainen Risti

Walkers-kohtaamispaikat

Eri puolilla Suomea toimii yhteensä 14 Walkers-kohtaamispaikkaa, joissa alle 18-vuotiailla nuorilla on mahdollisuus kohdata toisiaan sekä turvallisia aikuisia – nuorisotyön ammattilaisia ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Kohtaamispaikassa on usein tarjolla kahvia, teetä ja pientä syötävää edullisin hinnoin. Tarvittaessa nuori saa yksilöohjausta ja hänet ohjataan tai saatetaan kohtaamispaikasta myös muihin palveluihin. Kohtaamispaikkaan saa tulla myös päihtyneenä.

Lähimmän Walkers-kohtaamispaikan löydät täältä.

Turvakodit

Turvakotipalvelut on tarkoitettu kaikille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille henkilöille tai perheille. Turvakoti on kodinomainen paikka, jossa saa suojan väkivallalta ja apua väkivallan loppumiseksi.

Turvakodissa on henkilöstöä ympäri vuorokauden. Turvakotiin voi soittaa, jos haluaa lisätietoa tai tilanne mietityttää. Turvakotiin voi mennä oma-aloitteisesti, milloin vain ja turvakodissa oleminen on maksutonta. Turvakotiin voi tulla myös päihtyneenä, mutta turvakodin tiloissa ei voi käyttää päihteitä eikä käyttäytyä muita vaarantavalla tavalla. Alaikäinen asioi turvakodissa omalla nimellään.

Turvakoteja on Imatralla, Hämeenlinnassa, Keravalla, Kotkassa, Lahdessa, Porvoossa, Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Karjaalla, Porissa, Turussa, Joensuussa, Mikkelissä, Kuopiossa, Seinäjoella, Jyväskylässä, Äänekoskella, Kokkolassa, Tampereella, Vaasassa, Kajaanissa, Oulussa, Raahessa ja Rovaniemellä.

Huom. Hatkassa olevan alaikäisen nuoren kohdalla Turvakodeista otetaan yhteyttä sosiaaliviranomaiseen ja tehdään lastensuojeluilmoitus, jotta palaaminen sijaishuoltopaikkaan olisi mahdollista. Turvakoti voi tarjota esimerkiksi turvallisen yösijan tilanteissa, jos palaaminen sijaishuoltopaikkaan heti ei ole mahdollista. Turvakotien työntekijät voivat olla puhelimitse yhteydessä sijaishuoltopaikkaan ja siten tarvittaessa auttaa sijaishuoltopaikkaan palaamisen järjestelyissä.

Turvakotien yhteystiedot ja paikkatilanteen saat soittamalla Nollalinjaan 080 005 005.

https://nollalinja.fi/turvakoti/turvakotien-yhteystiedot/

Turvakoti esite 

Seri-tukikeskus

Seri-tukikeskuksissa autetaan seksuaaliväkivaltaa kokeneita sukupuolesta riippumatta. Seri-tukikeskukset on tarkoitettu yli 16-vuotiaille. Jos olet alle 16-vuotias, voit aina soittaa Seri-tukikeskukseen. Saat sieltä ohjeet mihin sinun kannattaa mennä.

Seri-tukikeskukseen voit hakeutua kuukauden ajan seksuaaliväkivaltatapahtuman jälkeen. Et tarvitse lähetettä, vaan voit mennä Seri-tukikeskukseen itse, läheisen kanssa tai viranomaisen ohjaamana. Seri-tukikeskus tarjoaa oikeuslääketieteellisen tutkimuksen, lääketieteellistä hoitoa, psykologista neuvontaa ja tukea sekä ohjauksen jatkohoitoon. Kaikki Seri-tukikeskuksen palvelut ovat maksuttomia ja vapaaehtoisia.

Huom. Hatkassa olevan alaikäisen nuoren kohdalla työntekijällä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus silloin, kun tulee ilmi alaikäiseen kohdistuva seksuaaliväkivallan teko tai sen epäily. 

Lähimmän Seri-tukikeskuksen tiedot löytyvät alla olevasta osoitteesta:

https://thl.fi/aiheet/vakivalta/apua-ja-palveluja/seri-tukikeskus-seksuaalivakivallan-uhreille

Nuoli – nuorten kohtaamis- ja tukipiste

Nuolessa voit asioida nimettömästi, päihtyneenä ja olitpa mistä päin Suomea tahansa. Meille olet tervetullut juuri sellaisena kuin olet! Meillä voit ruokailla, peseytyä ja levätä turvallisessa paikassa. Nuoli on auki vuorokauden ympäri kaikkina viikonpäivinä.

Voit myös saada ohjaajiltamme tukea ja neuvoja niissä asioissa, joissa itse haluat. He ovat paikalla ja valmiita auttamaan sinua niin pienissä kuin isoissakin asioissa.

Avoinna: Kasvokkain vuorokauden ympäri Helsingissä

Puhelin avoinna: Vuorokauden ympäri koko vuoden

https://sininauhasaatio.fi/arjen-tukea-ja-kohtaamisia/nuoli-nuorten-tuki-ja-kohtaamispiste/

Nuorisotilat & nuorisotyöntekijät

Erilaisia nuorisotiloja ja nuorisotyöntekijöitä on ympäri Suomea. Nuorisotyöntekijät ovat valmiita auttamaan nuoria monin eri tavoin niin kaduilla kuin nuorisotiloilla. Nuorisotyötä tekevät kuntien ja kaupunkien sekä erilaisten järjestöjen työntekijät. Nuorisotyöntekijöitä kannattaa lähestyä rohkeasti, jos jokin asia mietityttää. Nuorisotyöntekijöiden kanssa voi jutella myös nimettömästi.

Tietoa nuorisotyöntekijöistä ja nuorille suunnatuista tiloista löytyy usein esimerkiksi kuntien ja kaupunkien omilta nettisivuilta. Nuorisotyötä tekeviä ammattilaisia löytyy myös somesta.

Mitä tehdä, jos omat oikeudet eivät toteudu?

Jos tunnet, että oikeuksiasi ei kunnioiteta, on tärkeää tietää, että voit hakea apua.  

Juttele ensin laitoksen ohjaajille tai omalle sosiaalityöntekijällesi. Heidän tehtävänsä on auttaa sinua. 

Jos et saa heiltä apua, voit puhua heidän esihenkilöilleen eli lastensuojelulaitoksen johtajalle tai johtavalle sosiaalityöntekijälle. Esihenkilöiden yhteystiedot saat joko omalta sosiaalityöntekijältäsi tai hyvinvointialueesi nettisivuilta.

Jos keskustelut eivät auta, voit olla yhteydessä sosiaaliasiavastaavaan tai tehdä kantelun. Sosiaaliasiavastaavan yhteystiedot löytyvät sijoittaneen hyvinvointialueen nettisivuilta. Kantelun voi tehdä aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. 

Lisää tietoa hatkaamisesta

Hatkassa Suomessa – kohti kansallista tilannekuvaa lastensuojelun sijaishuollosta kadonneista lapsista (2023)

Kirjoittajat: Maija Haapala, Milja Kaijanen, Minna Minkkinen & Onni Westlund

Raportti on jaettu kuuteen osaan. Jokaisen osan lopussa on tiivis yhteenveto kyseisen osan keskeisistä asioista.

Ensimmäisessä osassa kuvataan Pesäpuu ry:n Hatkassa-hanke, raportissa tehdyt käsitteelliset valinnat, hatkaamista koskeva kansallinen ohjeistus, Hatkassa-hankkeessa tehty tiedonkeruu ilmiöstä ja tämän raportin aineisto. Lisäksi ensimmäisessä osassa kuvataan Hatkassa-kyselyn vastaajien taustatiedot.

Toisessa osassa tarkastellaan hatkaamisen määriä: mistä, mihin ja miten nuoret hatkaavat ja palaavat takaisin lastensuojelulaitoksiin sekä miten eri toimijat keräävät, hyödyntävät ja kehittävät toimintaansa tietoon perustuen. Raportin toisessa osassa käsitellään toimivaan ja hyvään sijaishuoltoon yleisesti liittyviä teemoja, mutta myös hatkaamisen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi nuorten osallisuus, tietoisuus omista oikeuksista ja sijaishuollon tavoitteista sekä lastensuojelulaitoksen ilmapiiri.

Raportin kolmannessa osassa keskitytään asioihin, jotka liittyvät vahvasti aikaan ennen hatkatilanteita. Osassa kuvataan niin nuorten, läheisten kuin eri ammattilaisten toimintaa ohjaavia ajatuksia hatkaamiseen liittyvistä riskeistä ja vaaratilanteista, omasta ja muiden toimijoiden osaamisesta sekä läheisten huomioimisesta hatkatilanteissa. Sen lisäksi käsitellään hatkaamisen taustalla vaikuttavia syitä.

Neljännessä osassa keskitytään kuvaamaan aikaa, jolloin nuoret ovat hatkassa. Osan aluksi kuvataan kielteisiä ja haavoittavia kokemuksia, joita nuoret kohtaavat hatkassa ollessaan, sekä rikollista ja järjestelmällistä toimintaa hatkaamiseen liittyen. Lastensuojelulaitosten toiminta, hatkaamista koskeva lainsäädäntö, jokaiseen hatkaamistilanteeseen liittyvä yksilöllisen vaaran arviointi, eri toimijoiden käytettävissä olevat keinot sekä toimivalta- ja vastuukysymykset ovat osa raportin neljättä osaa.

Viides osa raportista tarkastelee aikaa hatkaamisen jälkeen: nuorten palaamista lastensuojelulaitokseen, sijaishuoltopaikan muutoksia, rajoitustoimenpiteitä sekä hyvää paluuta.

Kuudennessa osassa esitetään tiedonkeruun ja raportin pohjalta johtopäätökset. Hatkaamiseen puuttumiseksi tarvitaan enemmän rakkautta rajoitusten sijaan. Huomiota tulee kiinnittää nuorten läheisiin ja lähisuhteisiin. Lastensuojelun pitkään jatkuneet rakenteelliset ongelmat ja hatkaamiseen liittyvät yhteistyön haasteet altistavat nuoret vaaroille. Nuoret kohtaavat hatkassa ollessaan hengenvaaraa ja monia muita kielteisiä ja haavoittavia kokemuksia. Tulevaisuudessa jokaisen toimijan ja työntekijän tulee ymmärtää hatkassa olevan nuoren tarkoittavan lastensuojelun sijaishuollosta kadonnutta lasta.

Tutustu raporttiin.

Hatkassa lapsen silmin : Analyysi lastensuojelun sijaishuollosta luvatta poistuneiden lasten kyselytutkimuksesta (2024)

Kirjoittajat: Outi Kekkonen & Elina Pekkarinen

Lastensuojelun sijaishuollosta luvatta poistuminen ja sinne palaamatta jättäminen eli hatkaaminen on monitahoinen sosiaalinen ongelma. Tämän selvityksen tavoitteena on syventää tietoa hatkaamisesta lasten näkökulmasta ja tarjota ajankohtaisia tuloksia päätöksenteon, kehittämistyön ja käytäntöjen tueksi. Tässä selvityksessä löydetään vastauksia siihen, miksi lapset ovat luvatta poissa sijaishuoltopaikasta ja miten poistumista voidaan ehkäistä. Lisäksi tarkastellaan, millaiset tekijät ovat yhteydessä toistuviin luvattomiin poissaoloihin, poissaolon pituuteen ja palaamiseen. Analyysissa syvennetään haavoittavien ilmiöiden, kuten väkivallan ja ihmiskaupan riskin tarkastelua.

Tämä selvitys on kansallisen lapsistrategian rahoittama ja osa sen toimenpidettä seitsemän. Analyysi perustuu kyselyaineistoon, jonka lastensuojelun kehittämisyksikkö Pesäpuu ry keräsi lapsilta, lasten läheisiltä ja heidän kanssaan toimivilta viranomaisilta (Haapala ym., 2023). Analyysi on määrällinen ja keskittyy lapsilta ja nuorilta kerättyyn aineistoon. Tässä selvityksessä hyödynnetään niiden lasten vastauksia, jotka olivat antaneet luvan aineiston tutkimuskäytölle ja jotka kertoivat hatkanneensa (n = 253).

Analyysin tuloksena havaittiin, että hatkaaminen on yhteydessä lasten haluun ylläpitää sosiaalisia suhteita, laitosoloihin sekä hatkaan vetäviin tunnekokemuksiin kuten vapauden kaipuuseen. Lapset hatkaavat harvemmin, jos he ovat sosiaalityöntekijän kanssa samaa mieltä huostaanoton tarpeesta. Huostaanoton vapaaehtoisuus taas on yhteydessä ymmärrykseen sijoituksen syistä ja tarpeista. Lasten vastausten perusteella päihteet eivät ole hatkaamisen syynä, mutta siitä huolimatta suuri osa lapsista päätyy käyttämään päihteitä hatkan aikana. Päihteiden käyttö oli yhteydessä muihin kielteisiin kokemuksiin, kuten väkivaltaan, rikoksiin ja seksuaaliväkivaltaan. Hatkan ajalta raportoitu väkivaltainen käyttäytyminen on yleisempää kuin pahoinpitelyn uhriksi joutuminen. Vastanneista tytöistä 29 prosenttia kertoi tulleensa raiskatuksi ja joka viidennelle vastaajalle on tarjottu korvausta seksuaalisesta teosta. Kaupallistettu seksuaaliväkivalta oli vahvassa yhteydessä rikollisuuteen. Osa hatkassa olleista lapsista oli kokenut ihmiskauppaan liittyviä hyväksikäytön muotoja.

Selvityksessä annetaan seitsemän toimenpidesuositusta, jotka liittyvät lastensuojelulain kokonaisuudistukseen, viranomaisohjeiden päivittämiseen, lasten vertaissuhteiden turvaamiseen, alaikäisten päihde- ja riippuvuuspalvelujen parantamiseen, hatkan aikaisten tapahtumien käsittelyyn, ihmiskaupan tunnistamiseen ja tiedon jakamiseen lapselle sijoituksen syistä ja tavoitteista.

Tutustu selvitykseen.

Hatkassa – Selvitys nuorten luvattomista poissaoloista ja sijaishuoltopaikkojen toimintakäytännöistä (2013)

Kirjoittajat: Irma Lehtonen & Janne Télen

Lastensuojelulaitoksista katoaa eli hatkaa vuosittain satoja nuoria. Ilmiönä hatkaaminen on paljon puhuttu, mutta aikaisemmin sitä on tutkittu ja selvitetty hyvin vähän. Kadoksissa olemisen aikana nuoret ovat usein alttiina päihteiden käytölle, rikosten tekemiselle sekä esimerkiksi seksuaaliselle hyväksikäytölle. Hatkaaminen on myös merkittävä haaste nykyiselle palvelujärjestelmälle.

Selvityksen tavoitteena on ollut hahmottaa hatkaamisen yleisyyttä, sen taustalla olevia syitä ja hatkan tapahtumia sekä lastensuojelulaitosten mahdollisuuksia toimia nuorten ollessa kahdoksissa.  Ilmiötä tarkastellaan selvityksessä erityisesti lapsen oikeuksien näkökulmasta ja pohditaan vaikuttaako esimerkiksi voimakkaassa murroksessa oleva suomalainen lastensuojelujärjestelmä, sen laatu ja olosuhteet laitoksissa nuorten hatkaamishalukkuuteen.

Myös viranomaisyhteistyön toimivuus, eri viranomaisten toimivaltakysymykset ja virka-apupyyntöihin liittyvät epäselvyydet ja se saavatko nuoret tasapuolista kohtelua eri puolilla Suomea on ollut selvityksen kohteena. Selvityksen perusteella ehdotetaan toimia, joilla palvelujärjestelmää voidaan kehittää.

Aineisto koottiin lastensuojelulaitoksiin tehdyllä kysellä, johon vastasi 80 lastensuojelulaitosta. Aineistoa täydentävät sosiaalityöntekijöiden ja laitoksissa asuneiden nuorten haastattelut.

Tutustu selvitykseen.

Luvaton poissaoleminen sijaishuoltopaikasta: Poliisin antama virka-apu lastensuojeluviranomaiselle vuonna 2020 (2023)

Kirjoittaja: Sami Isoniemi

Luvattomia poissaoloja tutkitaan tässä raportissa poliisin lastensuojeluviranomaiselle antaman virka-avun kautta. Raporttia varten on käyty läpi kaikki vuonna 2020 poliisiasiain tietojärjestelmään kirjatut ilmoitukset poliisin antamasta virka-avusta lastensuojeluviranomaiselle.

Vastaavanlainen tutkimus on tehty vuosien 2013–2014 luvattomista poissaoloista. Tässä raportissa luvattoman poissaolon ilmiön kehittymistä verrataan tilastojen ja toimintakäytäntöjen osalta vuosien 2013–2014 ja 2020 välillä.

Tehty tutkimus osoittaa, että sekä virka-apupyyntöjen että luvattomien poissaolojen määrä on kasvanut. Samanaikaisesti yli viikon kestävien luvattomien poissaolojen määrä on kasvanut ja täten myös luvattomien poissaolojen keskipituus on kasvanut. Luvattomien poissaolojen kirjaamiseen liittyy erilaisia ja osin virheellisiä kirjaamis- ja toimintakäytäntöjä, jotka tekevät ilmiön seuraamisesta ja tilastoinnista haasteellista.

Raportissa tarkastellaan keskeisiä kirjaamis- ja toimintakäytäntöjen haasteita poliisin tekemistä kirjauksista käsin ja esitetään havaintoihin perustuvia kehittämisehdotuksia. Myös näitä havaintoja on verrattu vuosien 2013–2014 ja 2020 välillä.

Tutustu selvitykseen.

Sijaishuoltopaikasta luvatta poistuminen ja sinne palaamatta jääminen poliisin lastensuojeluviranomaiselle antaman virka-avun näkökulmasta (2019)

Kirjoittaja: Sami Isoniemi

Tutkimus käsittelee lasten luvatonta sijaishuoltopaikasta poissaoloa ja sijaishuoltopaikkaan palaamatta jäämistä. Tätä vähän tutkittua lastensuojelun osa-aluetta tutkitaan poliisin lastensuojeluviranomaiselle antaman virka-avun kautta.

Kansainvälisesti luvatonta poissaoloa pidetään yhtenä kadonneen lapsen kategorioista. Suomessa Poliisihallitus on antanut ohjeet luvattomasta sijaishuoltopaikasta poissaolemisesta ja kadonneen henkilön etsinnästä. Ohjeiden mukaisesti luvaton poissaolo on lähtökohtaisesti lastensuojelutehtävä. Poliisin osalta kyse on virka-avun antamisesta lastensuojeluviranomaiselle eikä kadonneen henkilön etsinnästä.

Tutkimuksen teoreettinen osuus on vahvasti oikeusdogmaattinen. Siinä tarkastellaan lastensuojeluviranomaisen ja poliisin toimivaltaa suhteessa lapseen, huostaanottoon ja luvattomaan poissaoloon. Lastensuojeluviranomaisen osalta pääpaino on lasta koskevassa päätöksenteossa sekä oikeudesta pyytää poliisilta virka-apua. Poliisin osalta keskiössä ovat virka-avun antamiseen liittyvä sääntely sekä poliisin oikeus puuttua luvattomasti poissaolevan lapsen perusoikeuksiin.

Tutkimusta varten käytiin läpi kaikki vuosina 2013-2014 poliisiasiain tietojärjestelmään kirjatut ilmoitukset poliisin antamasta virka-avusta lastensuojeluviranomaiselle. Tässä empiirisessä osuudessa luvatonta poissaoloa tarkastellaan sekä määrällisesti että laadullisesti. Tätä osuutta täydentää otantatutkimus kahdensadan luvattomasti poissaolleen lapsen kaikista poliisiasiain tietojärjestelmään kirjatuista ilmoituksista. Osuus vahvistaa vuosien 2013-2014 ilmoituksien määrällisiä ja laadullisia havaintoja.

Tutustu väitöskirjaan.