”Hatkareissu Tampereelta Malmiin”
Mut oli sijoitettu Tampereelle, kauas kavereista. Ohjaajat yritti väkisin änkee mun huoneeseen, omaan tilaani ja yksityisyyteeni....
Tällä sivulla: Mistä voin saada apua ja tukea hatkaamiseen liittyen? – Apua ja tukea nuorelle online – Apua ja tukea nuorelle livenä – Apua ja tukea nuoren läheiselle – Mitä tehdä jos omat oikeudet eivät toteudu – Tutustu myös näihin – Lisää tietoa hatkaamisesta
Suomessa on monenlaisia tahoja, joilta lastensuojelun sijaishuollossa asuvat lapset ja nuoret sekä heidän läheisensä voivat saada apua ja tukea ennen hatkaa, hatkan aikana ja hatkan jälkeen. Apua ja tukea on saatavilla monin tavoin: nimettömästi tai omalla nimellä, verkossa tai kasvokkain. Suurin osa apua ja tukea tarjoavista palveluista on tarkoitettu kaikille apua ja tukea tarvitseville lapsille ja nuorille sekä heidän läheisilleen, kun taas osa palveluista on tarkoitettu nimenomaan lastensuojelun sijaishuollossa asuville lapsille ja nuorille sekä heidän läheisilleen.
Hätätilanteessa soita aina Hätäkeskukseen 112.
Vastuusosiaalityöntekijällä ja sijaishuoltopaikalla on aina ensisijainen vastuu avun ja tuen tarjoamisesta nuorille ja läheisille ennen hatkaa, hatkan aikana ja sen jälkeen. Jokaisella hyvinvointialueella on myös oma sosiaalipäivystys, johon voi olla yhteydessä vuorokauden ympäri kriisitilanteissa, kun omaa sosiaalityöntekijää ei tavoita.
Jos omalta sosiaalityöntekijältä tai sijaishuoltopaikasta ei syystä tai toisesta saa apua, tällä sivulla olevat listat voivat sisältää hyödyllisiä tahoja avun saamiseksi. Sivun loppupuolelta löydät myös neuvoja siitä, mitä tehdä, mikäli omat oikeudet eivät toteudu. Lisäksi lopusta löytyy lisää tietoa hatkaamisesta, jos esim. ammattilaisena haluat syventyä hatkailmiön äärelle tarkemmin.
Apua mihin tahansa mielen päällä olevaan asiaan.
Sekasin-chat on valtakunnallinen, ilmainen ja anonyymi chat 12–29-vuotiaille. Sekasin-chatissa pääset juttelemaan luottamuksellisesti turvallisen koulutetun aikuisen kanssa. Välitämme sinusta ja siitä, mikä sinua mietityttää. Mikään murhe ei ole liian pieni tai liian suuri.
Sekasin-chat on auki vuoden jokaisena päivänä: ma–pe klo 9–24 & viikonloppuisin 15–24
Sekasin Gaming ylläpitää Sekasin Discord-yhteisöä nuorille, jossa on yli 26 000 jäsentä. Yhteisössä voit löytää kavereita, keskusteluseuraa, tekemistä sekä vertaistukea turvallisella ja ammatillisesti moderoidulla aktiivisella alustalla. Alustalla vierailee päivittäin sosiaalialan asiantuntijoita tukemassa yhteisön jäseniä. Palvelun ikäsuositus on 16+.
Yhteisöpalvelin on avoinna vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä.
Apuu-chat on valtakunnallinen keskustelualusta 7–15-vuotiaille lapsille. Apuu-chatissa voit keskustella mieltäsi askarruttavista kysymyksistä ja aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Chatissa päivystävät SOS-Lapsikylän ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. Välitämme sinusta ja siitä, mikä mieltäsi vaivaa.
Chat avoinna vuoden jokaisena päivänä klo 9–22.
LakiApuu-palvelun avulla kuka tahansa 12–17-vuotias voi ottaa yhteyttä ja jutella suoraan juristin kanssa maksutta ja matalalla kynnyksellä eri somealustoilla. LakiApuun somejuristiin voit olla yhteydessä erityisesti silloin, jos epäilet, että asiat eivät ole kohdallasi menneet oikein ja lain mukaisesti. Somejuristi on lapsen oikeuksien ja lain ammattilainen, joka tietää, miten asiat tehdään oikein ja sääntöjen mukaisesti. Hän kertoo sinulle oikeuksistasi ja neuvoo, miten toimia vaikeassa tilanteessa.
Jos mietit, onko sinua kohdeltu oikein, voit tulla juttelemaan somejuristille TikTokissa, Instagramissa, Snapchatissa tai Discordissa @lakiapuu. Voit myös lähettää viestin WhatsAppissa numeroon 044 730 0150 tai sähköpostilla osoitteeseen lakiapuu@sos-lapsikyla.fi. Somejuristi on tavoitettavissa arkipäivisin ja vastaa sinulle mahdollisimman pian.
Nuorten Turvasatama on Discord-yhteisö kaikille 13–29-vuotiaille, joilla on kokemusta lastensuojelusta. Käyttäjät ovat mukana anonyymisti eikä kenenkään henkilöllisyyttä tai kokemuksia lastensuojelusta selvitetä. Turvasatama tarjoaa turvallisen yhteisön, mukavaa yhteistä tekemistä, paikan keskustelulle ja vertaistuelle sekä mahdollisuuksia vaikuttaa ja kehittää lastensuojelua.
Yhteisöä ylläpitävät työntekijät, joista suurimmalla osalla on myös omaa kokemusta lastensuojelusta. Työntekijät eivät ole paikalla sossuina, hoitajina, opettajina tai muina viranomaisina, vaan turvallisina aikuisina ja vertaisina, jotka välittävät, auttavat ja tukevat arjen asioissa. Olet tervetullut yhteisöön omana itsenäsi.
Turvasatama on auki vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä.
https://pesapuu.fi/toiminta/lapset-ja-nuoret-kehittajina/nuorten-turvasatama-hanke/
MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti.
Kriisipuhelin auttaa esimerkiksi silloin, kun
Kriisipuhelin-päivystäjät ovat kriisityön ammattilaisia, alan opiskelijoita sekä vapaaehtoisia.
Soittajan oma puhelinoperaattori veloittaa puhelusta soittajan liittymäsopimuksen mukaisen hinnan (pvm/mpm). MIELI ry ei peri maksua.
Kriisipuhelin päivystää myös ruotsiksi, arabiaksi, englanniksi, ukrainaksi ja venäjäksi.
https://mieli.fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin/
Apua kannattaa hakea, jos koet tai epäilet joutuneesi rikoksen uhriksi. Rikoksen uhriksi joutuminen voi olla odottamatonta ja järkyttävää, ja voi myös olla, että tilanne ei välttämättä tunnu miltään. Kaikenlaiset tuntemukset ovat normaaleja.
Apua kannattaa hakea jo siinä vaiheessa, kun joku asia tuntuu pahalta tai tilanne jää mieleen vaivaamaan. Vaikeista tilanteista ei tarvitse selviytyä yksin. RIKUn palveluissa voit keskustella myös nimettömänä.
Chat avoinna: ma–pe klo 9–15 ja maanantaisin klo 17–19
Puhelin avoinna: ma–pe klo 9–20
Nuorten Exit tarjoaa 13–29-vuotiaille tietoa omista rajoista ja seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta sekä tukea seksuaaliväkivallan ja häirinnän tilanteissa.
Keskusteluapua etäyhteydellä:
Nuorten Exit tarjoaa Teams-etäyhteydellä keskusteluapua (1–5 kertaa) 13–29-vuotiaille nuorille. Tuemme nuoria kaikissa omiin rajoihin, seurusteluun, seksuaaliseen häirintään, väkivaltaan ja vastikkeelliseen seksiin liittyvissä asioissa. Palvelu on maksutonta.
Nettikirjepalvelu:
Nettikirjeen voi kirjoittaa mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Kirjeeseen vastataan kahden viikon sisällä. Voit kirjoittaa kirjeen omiin rajoihin, seurusteluun, seksuaaliseen häirintään, väkivaltaan ja vastikkeelliseen seksiin liittyvissä asioissa.
Ajanvarauschat:
Jos haluat jutella chatissä, voit laittaa sähköpostia info@exitry.fi chat-keskusteluajan varaamiseksi.
Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa. Joko läheisille ihmisille tai sitten hiukan kauempana olevalle. Puhuminen tai kirjoittaminen helpottaa oloa.
MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja chat ovat juuri tätä varten.
Puheluihin, kirjeisiin ja chat-keskusteluihin vastaavat vaitiolovelvolliset, vapaaehtoiset aikuiset, joilla on aikaa kuunnella. Voit ottaa nimettömästi yhteyttä vuoden jokaisena päivänä missä tahansa asiassa.
Chat avoinna: joka päivä klo 17–20
Puhelin avoinna: ma–pe klo 14–20 & la–su klo 17–20
Nuorten tukilinja on tarkoitettu kaikille 12–20-vuotiaille vaikeassa tilanteessa oleville nuorille. Tukilinja päivystää numerossa 116 111 joka arki-ilta klo 20–00. Linjalla vastaavat MLL:n ammattilaiset. Puhelu on soittajalle maksuton sekä täysin anonyymi, se ei näy puhelinlaskulla.
Suomen suurin nettinuorisotalo Netari on toiminut jo vuodesta 2004. Netari on kaikkia Suomen nuoria varten ja nettinuorisotalo kulkee kätevästi mukanasi vaikka omassa kännykässäsi! Netarissa on monipuolista toimintaa eri alustoilla. Voit valita itsellesi mieluisimmat ryhmämuotoiset tai kahdenkeskiset palvelut. Netarissa kanssasi keskustelevat aina luotettavat, koulutetut aikuiset. Netari on Pelastakaa Lapset ry:n ylläpitämää toimintaa.
Sua varten somessa tarjoaa tukea somessa häirintää, kiusaamista ja ahdistelua kokeneille 8–21-vuotiaille nuorille. Voit laittaa Sua varten somessa -tiimille yksityisviestiä milloin vain Instagramissa, TikTokissa tai Snapchatissa. Viesteihin vastataan maanantaista torstaihin.
Yksityisviestiä voi laittaa: @suavarten_official (Instagram, TikTok) ja suavarten_tiimi (Snapchat).
https://suavartensomessa.fi/nuorelle/
Nollalinja on auttava puhelin p. 080 005 005 lähisuhdeväkivaltaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai niiden uhkaa kokeneille, heidän läheisilleen ja ammattilaisille.
Nollalinjalle voi soittaa 24/7 nimettömänä ja ilmaiseksi eikä soittaminen vähennä liittymän saldoa (saldoa on oltava kuitenkin muutama sentti jäljellä liittymässä, jotta soiton voi tehdä). Nollalinja auttaa esimerkiksi seksuaaliväkivaltaan, seksuaaliseen häirintään, vainoon, fyysiseen, henkiseen, taloudelliseen, digitaaliseen ja kunniaan liittävään väkivaltaan liittyvissä asioissa.
Nollalinjalla autetaan vuorokauden ympäri suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä kahdeksalla eri tulkkauskielellä.
Nollalinjan anonyymi chat-palvelu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi on auki arkisin klo 9–15.
Nuorten turvatalot auttavat vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Nuorten turvatalot tarjoavat nuorelle tarvittaessa yösijan ja keskusteluapua. Nuorten turvataloihin voi ottaa yhteyttä verkon välityksellä, soittamalla milloin tahansa tai menemällä suoraan Nuorten turvatalolle. Nuorten turvatalolle voi mennä oma-aloitteisesti ja ilman ajanvarausta. Apu on maksutonta.
Nuorten turvatalojen tilapäismajoitus on päihteetön. Nuorten turvataloilla asioidaan omalla nimellä.
Nuorten turvataloja on Espoossa, Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Vantaalla.
Huom. Hatkassa olevan nuoren kohdalla Nuorten turvataloista otetaan yhteyttä sijaishuoltopaikkaan, jotta palaaminen olisi mahdollista. Nuorten turvatalo voi kuitenkin tarjota esimerkiksi turvallisen yösijan tilanteissa, joissa palaaminen sijaishuoltopaikkaan heti ei ole mahdollista. Nuorten turvatalojen työntekijät auttavat myös tarvittaessa sijaishuoltopaikkaan palaamisen järjestelyissä.
https://www.punainenristi.fi/tyomme/nuortenturvatalot/yhteystiedot/
SPR:n tarjoaa tukea ja apua myös Nettiturvakodissa:
Tarjoamme 12–29-vuotiaille ja heidän läheisilleen keskusteluapua netissä. Apu on nopeaa ja maksutonta ja sitä saa myös ilta-aikaan. Tapaamiset järjestetään videopuhelun tai chatin välityksellä. Nuori tai nuoren läheinen voi varata ajan itse verkosta. Tapaamisissa on mahdollista käydä 1–10 kertaa.
Lisätietoa ja linkki Nettiturviksen ajanvaraukseen: Tukea ja toimintaa nuorille verkossa – Punainen Risti
Eri puolilla Suomea toimii yhteensä 14 Walkers-kohtaamispaikkaa, joissa alle 18-vuotiailla nuorilla on mahdollisuus kohdata toisiaan sekä turvallisia aikuisia – nuorisotyön ammattilaisia ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Kohtaamispaikassa on usein tarjolla kahvia, teetä ja pientä syötävää edullisin hinnoin. Tarvittaessa nuori saa yksilöohjausta ja hänet ohjataan tai saatetaan kohtaamispaikasta myös muihin palveluihin. Kohtaamispaikkaan saa tulla myös päihtyneenä.
Lähimmän Walkers-kohtaamispaikan löydät täältä.
Turvakotipalvelut on tarkoitettu kaikille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille henkilöille tai perheille. Turvakoti on kodinomainen paikka, jossa saa suojan väkivallalta ja apua väkivallan loppumiseksi.
Turvakodissa on henkilöstöä ympäri vuorokauden. Turvakotiin voi soittaa, jos haluaa lisätietoa tai tilanne mietityttää. Turvakotiin voi mennä oma-aloitteisesti, milloin vain ja turvakodissa oleminen on maksutonta. Turvakotiin voi tulla myös päihtyneenä, mutta turvakodin tiloissa ei voi käyttää päihteitä eikä käyttäytyä muita vaarantavalla tavalla. Alaikäinen asioi turvakodissa omalla nimellään.
Turvakoteja on Imatralla, Hämeenlinnassa, Keravalla, Kotkassa, Lahdessa, Porvoossa, Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Karjaalla, Porissa, Turussa, Joensuussa, Mikkelissä, Kuopiossa, Seinäjoella, Jyväskylässä, Äänekoskella, Kokkolassa, Tampereella, Vaasassa, Kajaanissa, Oulussa, Raahessa ja Rovaniemellä.
Huom. Hatkassa olevan alaikäisen nuoren kohdalla Turvakodeista otetaan yhteyttä sosiaaliviranomaiseen ja tehdään lastensuojeluilmoitus, jotta palaaminen sijaishuoltopaikkaan olisi mahdollista. Turvakoti voi tarjota esimerkiksi turvallisen yösijan tilanteissa, jos palaaminen sijaishuoltopaikkaan heti ei ole mahdollista. Turvakotien työntekijät voivat olla puhelimitse yhteydessä sijaishuoltopaikkaan ja siten tarvittaessa auttaa sijaishuoltopaikkaan palaamisen järjestelyissä.
Turvakotien yhteystiedot ja paikkatilanteen saat soittamalla Nollalinjaan 080 005 005.
https://nollalinja.fi/turvakoti/turvakotien-yhteystiedot/
Seri-tukikeskuksissa autetaan seksuaaliväkivaltaa kokeneita sukupuolesta riippumatta. Seri-tukikeskukset on tarkoitettu yli 16-vuotiaille. Jos olet alle 16-vuotias, voit aina soittaa Seri-tukikeskukseen. Saat sieltä ohjeet mihin sinun kannattaa mennä.
Seri-tukikeskukseen voit hakeutua kuukauden ajan seksuaaliväkivaltatapahtuman jälkeen. Et tarvitse lähetettä, vaan voit mennä Seri-tukikeskukseen itse, läheisen kanssa tai viranomaisen ohjaamana. Seri-tukikeskus tarjoaa oikeuslääketieteellisen tutkimuksen, lääketieteellistä hoitoa, psykologista neuvontaa ja tukea sekä ohjauksen jatkohoitoon. Kaikki Seri-tukikeskuksen palvelut ovat maksuttomia ja vapaaehtoisia.
Huom. Hatkassa olevan alaikäisen nuoren kohdalla työntekijällä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus silloin, kun tulee ilmi alaikäiseen kohdistuva seksuaaliväkivallan teko tai sen epäily.
Lähimmän Seri-tukikeskuksen tiedot löytyvät alla olevasta osoitteesta:
https://thl.fi/aiheet/vakivalta/apua-ja-palveluja/seri-tukikeskus-seksuaalivakivallan-uhreille
Nuolessa voit asioida nimettömästi, päihtyneenä ja olitpa mistä päin Suomea tahansa. Meille olet tervetullut juuri sellaisena kuin olet! Meillä voit ruokailla, peseytyä ja levätä turvallisessa paikassa. Nuoli on auki vuorokauden ympäri kaikkina viikonpäivinä.
Voit myös saada ohjaajiltamme tukea ja neuvoja niissä asioissa, joissa itse haluat. He ovat paikalla ja valmiita auttamaan sinua niin pienissä kuin isoissakin asioissa.
Avoinna: Kasvokkain vuorokauden ympäri Helsingissä
Puhelin avoinna: Vuorokauden ympäri koko vuoden
https://sininauhasaatio.fi/arjen-tukea-ja-kohtaamisia/nuoli-nuorten-tuki-ja-kohtaamispiste/
Erilaisia nuorisotiloja ja nuorisotyöntekijöitä on ympäri Suomea. Nuorisotyöntekijät ovat valmiita auttamaan nuoria monin eri tavoin niin kaduilla kuin nuorisotiloilla. Nuorisotyötä tekevät kuntien ja kaupunkien sekä erilaisten järjestöjen työntekijät. Nuorisotyöntekijöitä kannattaa lähestyä rohkeasti, jos jokin asia mietityttää. Nuorisotyöntekijöiden kanssa voi jutella myös nimettömästi.
Tietoa nuorisotyöntekijöistä ja nuorille suunnatuista tiloista löytyy usein esimerkiksi kuntien ja kaupunkien omilta nettisivuilta. Nuorisotyötä tekeviä ammattilaisia löytyy myös somesta.
Koska vanhempikin tarvitsee joskus apuu.
VanhemmuudenApuu on tuki kaikille vanhemmille moninaisiin vanhemmuuden vaiheisiin. VanhemmuudenApuun tavoitteena on lisätä vanhemman hyvinvointia, osallisuutta ja kuulluksi tulemisen kokemusta.
VanhemmuudenApuu on anonyymi, matalankynnyksen maksuton palvelu kaikille alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmille. Tarkoituksena on mahdollistaa helposti saavutettava, matalankynnyksen tuki ilman pelkoa leimaantumisesta.
VanhemmuudenApuun chat tarjoaa tukea ja apua isoihin ja pieniin vanhemmuuden pohdintoihin viikon jokaisena päivänä ilman ajanvarausta klo 17–22 osoitteessa vanhemmuudenapuu.fi. Chatissa vanhempia kohtaavat SOS-Lapsikylän ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset Apuu-auttajat. Lisäksi vanhemmuutta koskevaa sisältöä ja tukea löytyy Facebookista ja Instagramista @vanhemmuudenapuu.
www.sos-lapsikyla.fi/vanhemmuudenapuu.
Lastensuojelun asiakkuus tai lapsen huostaanotto herättää vanhemmissa ja läheisissä monenlaisia suuria tunteita ja usein myös kokemuksen yksin jäämisestä. Samaa kokeneiden kohtaaminen vertaistuen kautta auttaa.
Monet sijoitettujen lasten vanhemmat ja muut läheiset ovat kokeneet vertaistuen erittäin tärkeänä ja merkityksellisenä itselleen ja toipumiselleen. Monet vanhemmat ja läheiset kokevat, että vain saman kokenut voi ymmärtää, miltä heistä tuntuu. Samassa elämäntilanteessa olevat ihmiset voivat jakaa keskenään kokemuksiaan ja saada toisiltaan ymmärrystä ja tukea selviytymiseensä. Vertaistuki perustuu ajatukseen, että kukin on oman kokemuksensa ja tunteidensa paras asiantuntija.
Kasper ry tarjoaa yhteistyössä kumppaniensa kanssa vertaistukea, apua ja neuvoja sijoitettujen lasten vanhemmille ja sijoitettujen lasten kotiin jääneille sisaruksille valtakunnallisesti ja alueellisesti.
Tukiluuri on tarkoitettu lastensuojelun asiakkaana olevien lasten vanhemmille ja läheisille. Tukiluurista voit hakea tukea ja neuvoja matalalla kynnyksellä, myös nimettömästi. Tukiluurin kautta ei voi saada laki- tai viranomaisneuvontaa.
Linjat ovat auki joka keskiviikko klo 10–12.00 numerossa 044 350 5179.
https://suomenkasper.fi/lastensuojelu/
Perhekuntoutuskeskus Lausteen Asiakkaasta kumppaniksi -hankkeen kautta lastensuojelun asiakkaana oleva vanhempi voi saada tuekseen kokemuskumppanin, jolla on itsellään kokemusta lapsen lastensuojelun asiakkuudesta. Hankkeessa järjestetään myös Vanhemmalta vanhemmalle -ryhmiä lastensuojelun asiakkaana olevien lasten vanhemmille.
https://lauste.fi/palvelumme/hankkeet/asiakkaasta-kumppaniksi/
Kriisipuhelin auttaa esimerkiksi silloin, kun elämäsi on juuri muuttunut ja sinun on paha olla, olet kokenut järkyttävän tapahtuman, koet, ettet jaksa yksin pelon, huolen tai surun kanssa, sinulla on itsetuhoisia ajatuksia tai olet huolissasi läheisestäsi.
Kriisipuhelin-päivystäjät ovat kriisityön ammattilaisia, alan opiskelijoita ja vapaaehtoisia.
Kriisipuhelin on avoinna vuorokauden ympäri koko vuoden.
https://mieli.fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin/
FinFami tarjoaa tietoa ja tukea kaikille omaisille ja läheisille, joiden perheessä tai lähipiirissä joku oireilee tai sairastaa psyykkisesti. Omaisia tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa: voit olla puoliso, sisarus, lapsi, vanhempi tai ystävä.
FinFami-yhdistykset ympäri Suomen tarjoavat mielenterveysomaisille tietoa, tukea ja neuvontaa omilla alueillaan. Yhteyttä voi kuitenkin ottaa mistäpäin tahansa. Tuki- ja neuvontapalveluiden lisäksi alueelliset yhdistykset tarjoavat mm. tietoa, vertaistukiryhmiä, toiminnallisia ryhmiä, kursseja, tapahtumia ja lomatoimintaa.
Käyttääkö läheisesi huumeita? Älä jää yksin. Et nimittäin ole yksin. Läheisen huumeidenkäyttö koskettaa monien elämää. Irti huumeista ry tarjoaa tukea kaikille sitä tarvitseville, myös perheille ja läheisille. Palvelut ovat maksuttomia ja yhteyttä voi ottaa kaikissa tilanteissa. Kuka tahansa voi käyttää huumausaineita, emmekä välttämättä pysty havaitsemaan käyttöä. Toisaalta huumeiden käytöllä voi olla suuriakin vaikutuksia ihmisen käyttäytymiseen.
Huumeita käyttävän kohtaamisessa ja huumeiden käyttöön puututtaessa on tärkeää tietää niitä käyttävän tilanne ja tarpeet, jotta häntä voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla.
MLL:n vanhemmuuden tuen palveluihin voi ottaa yhteyttä kaikissa vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvissä asioissa anonyymisti ja maksutta. Puhelin ja chat ovat auki jokaisena arkipäivänä, nettikirjeen voi kirjoittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Palvelut on tarkoitettu kaikenikäisten lasten vanhemmille. Palveluissa yhteydenottoihin vastaavat koulutetut, vaitiolovelvolliset vapaaehtoiset päivystäjät. Halutessaan vanhempi voi myös varata anonyymin ja luottamuksellisen ajanvarauschat-ajan MLL:n ammattilaisen kanssa.
https://www.mll.fi/vanhemmille/toiminta-lapsiperheille/vanhempainpuhelin/
Nuorten Exit tarjoaa tietoa ja tukea omista rajoista ja seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta 13–29-vuotiaille. Lisäksi Nuorten Exit tarjoaa tukea ja tietoa seksuaaliväkivallasta ja häirinnästä myös nuorten läheisille, vanhemmille ja ammattilaisille.
Jos tunnet, että oikeuksiasi ei kunnioiteta, on tärkeää tietää, että voit hakea apua.
Juttele ensin laitoksen ohjaajille tai omalle sosiaalityöntekijällesi. Heidän tehtävänsä on auttaa sinua.
Jos et saa heiltä apua, voit puhua heidän esihenkilöilleen eli lastensuojelulaitoksen johtajalle tai johtavalle sosiaalityöntekijälle. Esihenkilöiden yhteystiedot saat joko omalta sosiaalityöntekijältäsi tai hyvinvointialueesi nettisivuilta.
Jos keskustelut eivät auta, voit olla yhteydessä sosiaaliasiavastaavaan tai tehdä kantelun. Sosiaaliasiavastaavan yhteystiedot löytyvät sijoittaneen hyvinvointialueen nettisivuilta. Kantelun voi tehdä aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Zekki-digipalvelu ohjaa sinut pohtimaan omaa hyvinvointiasi ja ohjaa sinut matalan kynnyksen palveluihin. Zekkaa tilanteesi ja suunnista mahdollisesti eteenpäin.
Lähellä.fi-palvelusta löydät eri elämäntilanteisiin sopivaa vertaistukea, keskustelua-apua ja neuvontaa itsellesi ja läheisellesi. Älä jää yksin – monenlaista tukea ja apua on saatavana matalalla kynnyksellä ja maksutta!
Tukinetistä löydät palveluita, joiden tarkoituksena on ihmisen auttaminen ja tuen tarjoaminen silloin, kun elämässä on kriisi tai muu haastava tilanne. Tukinetissä voit osallistua ryhmächatteihin tai kahdenkeskisiin chatteihin, ottaa osaa ryhmäkeskusteluihin ja saada henkilökohtaisen tukihenkilön. Keskustelu helpottaa elämänkriisissä ja muissa mieltä painavissa asioissa.
Kuka vain voi kohdata taloudellisia vaikeuksia ja tarvita apua arjessa selvitäkseen. Apua onneksi on saatavilla. Ruoka-apu.fi-sivulta voit etsiä ruoka-aputapahtumia ja edullisia tai maksuttomia ateriointimahdollisuuksia paikkakunnaltasi.
Lastensuojelun käsikirja on kaikille avoin verkkopalvelu. Käsikirja on saatavilla ainoastaan verkossa. Lastensuojelun käsikirja on suunnattu sosiaalialan ammattilaisille, lastensuojelun parissa työskenteleville, yhteistyökumppaneille ja alalle opiskeleville. Käsikirjaa käyttävät myös lastensuojelun asiakkaat. Käsikirjaa käytetään lisäksi työhön perehdyttämisen välineenä.
https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja
Mitä lastensuojelu oikeasti on ja mitä oikeuksia lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle kuuluu? Lasten ja nuorten omasta lastensuojeluoppaasta löydät luotettavaa tietoa siitä, miten lastensuojelu auttaa lasta ja perhettä vaikeissa elämäntilanteissa, miten alaikäinen voi itse edistää oikeuksiaan lastensuojelussa ja miten alaikäinen voi vaikuttaa, jos hänen oikeuksiaan on loukattu.
https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/lasten-ja-nuorten-lastensuojeluopas
Tässä verkkomateriaalissa kerrotaan perus- ja ihmisoikeuksista, jotka ovat keskeisiä nuorelle lastensuojelun sijoituksen aikana. Lisäksi mukana on aihetta taustoittavaa tietoa. Sivusto on julkaistu Lastensuojelun Keskusliiton ja Nuoren Oikeudet Ja Asema (NOJA) sijaishuollossa -hankkeen (2018-2021) yhteisoppaan ”Kaikkein tärkeimmät asiat – nuoren oikeus oikeuksiaan koskevaan tietoon” yhteydessä.
https://www.oikeudetsijaishuollossa.fi/
Kirjoittajat: Maija Haapala, Milja Kaijanen, Minna Minkkinen & Onni Westlund
Raportti on jaettu kuuteen osaan. Jokaisen osan lopussa on tiivis yhteenveto kyseisen osan keskeisistä asioista.
Ensimmäisessä osassa kuvataan Pesäpuu ry:n Hatkassa-hanke, raportissa tehdyt käsitteelliset valinnat, hatkaamista koskeva kansallinen ohjeistus, Hatkassa-hankkeessa tehty tiedonkeruu ilmiöstä ja tämän raportin aineisto. Lisäksi ensimmäisessä osassa kuvataan Hatkassa-kyselyn vastaajien taustatiedot.
Toisessa osassa tarkastellaan hatkaamisen määriä: mistä, mihin ja miten nuoret hatkaavat ja palaavat takaisin lastensuojelulaitoksiin sekä miten eri toimijat keräävät, hyödyntävät ja kehittävät toimintaansa tietoon perustuen. Raportin toisessa osassa käsitellään toimivaan ja hyvään sijaishuoltoon yleisesti liittyviä teemoja, mutta myös hatkaamisen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi nuorten osallisuus, tietoisuus omista oikeuksista ja sijaishuollon tavoitteista sekä lastensuojelulaitoksen ilmapiiri.
Raportin kolmannessa osassa keskitytään asioihin, jotka liittyvät vahvasti aikaan ennen hatkatilanteita. Osassa kuvataan niin nuorten, läheisten kuin eri ammattilaisten toimintaa ohjaavia ajatuksia hatkaamiseen liittyvistä riskeistä ja vaaratilanteista, omasta ja muiden toimijoiden osaamisesta sekä läheisten huomioimisesta hatkatilanteissa. Sen lisäksi käsitellään hatkaamisen taustalla vaikuttavia syitä.
Neljännessä osassa keskitytään kuvaamaan aikaa, jolloin nuoret ovat hatkassa. Osan aluksi kuvataan kielteisiä ja haavoittavia kokemuksia, joita nuoret kohtaavat hatkassa ollessaan, sekä rikollista ja järjestelmällistä toimintaa hatkaamiseen liittyen. Lastensuojelulaitosten toiminta, hatkaamista koskeva lainsäädäntö, jokaiseen hatkaamistilanteeseen liittyvä yksilöllisen vaaran arviointi, eri toimijoiden käytettävissä olevat keinot sekä toimivalta- ja vastuukysymykset ovat osa raportin neljättä osaa.
Viides osa raportista tarkastelee aikaa hatkaamisen jälkeen: nuorten palaamista lastensuojelulaitokseen, sijaishuoltopaikan muutoksia, rajoitustoimenpiteitä sekä hyvää paluuta.
Kuudennessa osassa esitetään tiedonkeruun ja raportin pohjalta johtopäätökset. Hatkaamiseen puuttumiseksi tarvitaan enemmän rakkautta rajoitusten sijaan. Huomiota tulee kiinnittää nuorten läheisiin ja lähisuhteisiin. Lastensuojelun pitkään jatkuneet rakenteelliset ongelmat ja hatkaamiseen liittyvät yhteistyön haasteet altistavat nuoret vaaroille. Nuoret kohtaavat hatkassa ollessaan hengenvaaraa ja monia muita kielteisiä ja haavoittavia kokemuksia. Tulevaisuudessa jokaisen toimijan ja työntekijän tulee ymmärtää hatkassa olevan nuoren tarkoittavan lastensuojelun sijaishuollosta kadonnutta lasta.
Kirjoittajat: Outi Kekkonen & Elina Pekkarinen
Lastensuojelun sijaishuollosta luvatta poistuminen ja sinne palaamatta jättäminen eli hatkaaminen on monitahoinen sosiaalinen ongelma. Tämän selvityksen tavoitteena on syventää tietoa hatkaamisesta lasten näkökulmasta ja tarjota ajankohtaisia tuloksia päätöksenteon, kehittämistyön ja käytäntöjen tueksi. Tässä selvityksessä löydetään vastauksia siihen, miksi lapset ovat luvatta poissa sijaishuoltopaikasta ja miten poistumista voidaan ehkäistä. Lisäksi tarkastellaan, millaiset tekijät ovat yhteydessä toistuviin luvattomiin poissaoloihin, poissaolon pituuteen ja palaamiseen. Analyysissa syvennetään haavoittavien ilmiöiden, kuten väkivallan ja ihmiskaupan riskin tarkastelua.
Tämä selvitys on kansallisen lapsistrategian rahoittama ja osa sen toimenpidettä seitsemän. Analyysi perustuu kyselyaineistoon, jonka lastensuojelun kehittämisyksikkö Pesäpuu ry keräsi lapsilta, lasten läheisiltä ja heidän kanssaan toimivilta viranomaisilta (Haapala ym., 2023). Analyysi on määrällinen ja keskittyy lapsilta ja nuorilta kerättyyn aineistoon. Tässä selvityksessä hyödynnetään niiden lasten vastauksia, jotka olivat antaneet luvan aineiston tutkimuskäytölle ja jotka kertoivat hatkanneensa (n = 253).
Analyysin tuloksena havaittiin, että hatkaaminen on yhteydessä lasten haluun ylläpitää sosiaalisia suhteita, laitosoloihin sekä hatkaan vetäviin tunnekokemuksiin kuten vapauden kaipuuseen. Lapset hatkaavat harvemmin, jos he ovat sosiaalityöntekijän kanssa samaa mieltä huostaanoton tarpeesta. Huostaanoton vapaaehtoisuus taas on yhteydessä ymmärrykseen sijoituksen syistä ja tarpeista. Lasten vastausten perusteella päihteet eivät ole hatkaamisen syynä, mutta siitä huolimatta suuri osa lapsista päätyy käyttämään päihteitä hatkan aikana. Päihteiden käyttö oli yhteydessä muihin kielteisiin kokemuksiin, kuten väkivaltaan, rikoksiin ja seksuaaliväkivaltaan. Hatkan ajalta raportoitu väkivaltainen käyttäytyminen on yleisempää kuin pahoinpitelyn uhriksi joutuminen. Vastanneista tytöistä 29 prosenttia kertoi tulleensa raiskatuksi ja joka viidennelle vastaajalle on tarjottu korvausta seksuaalisesta teosta. Kaupallistettu seksuaaliväkivalta oli vahvassa yhteydessä rikollisuuteen. Osa hatkassa olleista lapsista oli kokenut ihmiskauppaan liittyviä hyväksikäytön muotoja.
Selvityksessä annetaan seitsemän toimenpidesuositusta, jotka liittyvät lastensuojelulain kokonaisuudistukseen, viranomaisohjeiden päivittämiseen, lasten vertaissuhteiden turvaamiseen, alaikäisten päihde- ja riippuvuuspalvelujen parantamiseen, hatkan aikaisten tapahtumien käsittelyyn, ihmiskaupan tunnistamiseen ja tiedon jakamiseen lapselle sijoituksen syistä ja tavoitteista.
Kirjoittajat: Irma Lehtonen & Janne Télen
Lastensuojelulaitoksista katoaa eli hatkaa vuosittain satoja nuoria. Ilmiönä hatkaaminen on paljon puhuttu, mutta aikaisemmin sitä on tutkittu ja selvitetty hyvin vähän. Kadoksissa olemisen aikana nuoret ovat usein alttiina päihteiden käytölle, rikosten tekemiselle sekä esimerkiksi seksuaaliselle hyväksikäytölle. Hatkaaminen on myös merkittävä haaste nykyiselle palvelujärjestelmälle.
Selvityksen tavoitteena on ollut hahmottaa hatkaamisen yleisyyttä, sen taustalla olevia syitä ja hatkan tapahtumia sekä lastensuojelulaitosten mahdollisuuksia toimia nuorten ollessa kahdoksissa. Ilmiötä tarkastellaan selvityksessä erityisesti lapsen oikeuksien näkökulmasta ja pohditaan vaikuttaako esimerkiksi voimakkaassa murroksessa oleva suomalainen lastensuojelujärjestelmä, sen laatu ja olosuhteet laitoksissa nuorten hatkaamishalukkuuteen.
Myös viranomaisyhteistyön toimivuus, eri viranomaisten toimivaltakysymykset ja virka-apupyyntöihin liittyvät epäselvyydet ja se saavatko nuoret tasapuolista kohtelua eri puolilla Suomea on ollut selvityksen kohteena. Selvityksen perusteella ehdotetaan toimia, joilla palvelujärjestelmää voidaan kehittää.
Aineisto koottiin lastensuojelulaitoksiin tehdyllä kysellä, johon vastasi 80 lastensuojelulaitosta. Aineistoa täydentävät sosiaalityöntekijöiden ja laitoksissa asuneiden nuorten haastattelut.
Kirjoittaja: Sami Isoniemi
Luvattomia poissaoloja tutkitaan tässä raportissa poliisin lastensuojeluviranomaiselle antaman virka-avun kautta. Raporttia varten on käyty läpi kaikki vuonna 2020 poliisiasiain tietojärjestelmään kirjatut ilmoitukset poliisin antamasta virka-avusta lastensuojeluviranomaiselle.
Vastaavanlainen tutkimus on tehty vuosien 2013–2014 luvattomista poissaoloista. Tässä raportissa luvattoman poissaolon ilmiön kehittymistä verrataan tilastojen ja toimintakäytäntöjen osalta vuosien 2013–2014 ja 2020 välillä.
Tehty tutkimus osoittaa, että sekä virka-apupyyntöjen että luvattomien poissaolojen määrä on kasvanut. Samanaikaisesti yli viikon kestävien luvattomien poissaolojen määrä on kasvanut ja täten myös luvattomien poissaolojen keskipituus on kasvanut. Luvattomien poissaolojen kirjaamiseen liittyy erilaisia ja osin virheellisiä kirjaamis- ja toimintakäytäntöjä, jotka tekevät ilmiön seuraamisesta ja tilastoinnista haasteellista.
Raportissa tarkastellaan keskeisiä kirjaamis- ja toimintakäytäntöjen haasteita poliisin tekemistä kirjauksista käsin ja esitetään havaintoihin perustuvia kehittämisehdotuksia. Myös näitä havaintoja on verrattu vuosien 2013–2014 ja 2020 välillä.
Kirjoittaja: Sami Isoniemi
Tutkimus käsittelee lasten luvatonta sijaishuoltopaikasta poissaoloa ja sijaishuoltopaikkaan palaamatta jäämistä. Tätä vähän tutkittua lastensuojelun osa-aluetta tutkitaan poliisin lastensuojeluviranomaiselle antaman virka-avun kautta.
Kansainvälisesti luvatonta poissaoloa pidetään yhtenä kadonneen lapsen kategorioista. Suomessa Poliisihallitus on antanut ohjeet luvattomasta sijaishuoltopaikasta poissaolemisesta ja kadonneen henkilön etsinnästä. Ohjeiden mukaisesti luvaton poissaolo on lähtökohtaisesti lastensuojelutehtävä. Poliisin osalta kyse on virka-avun antamisesta lastensuojeluviranomaiselle eikä kadonneen henkilön etsinnästä.
Tutkimuksen teoreettinen osuus on vahvasti oikeusdogmaattinen. Siinä tarkastellaan lastensuojeluviranomaisen ja poliisin toimivaltaa suhteessa lapseen, huostaanottoon ja luvattomaan poissaoloon. Lastensuojeluviranomaisen osalta pääpaino on lasta koskevassa päätöksenteossa sekä oikeudesta pyytää poliisilta virka-apua. Poliisin osalta keskiössä ovat virka-avun antamiseen liittyvä sääntely sekä poliisin oikeus puuttua luvattomasti poissaolevan lapsen perusoikeuksiin.
Tutkimusta varten käytiin läpi kaikki vuosina 2013-2014 poliisiasiain tietojärjestelmään kirjatut ilmoitukset poliisin antamasta virka-avusta lastensuojeluviranomaiselle. Tässä empiirisessä osuudessa luvatonta poissaoloa tarkastellaan sekä määrällisesti että laadullisesti. Tätä osuutta täydentää otantatutkimus kahdensadan luvattomasti poissaolleen lapsen kaikista poliisiasiain tietojärjestelmään kirjatuista ilmoituksista. Osuus vahvistaa vuosien 2013-2014 ilmoituksien määrällisiä ja laadullisia havaintoja.